Afrikan maiden kauppasuhteet Kiinan kanssa ovat vahvistuneet viime vuosina

Afrikan maiden tuonti- ja vienti Kiinan kanssa on kasvanut viime vuosien aikana. Viidenkymmenen Afrikan valtion yhteenlaskettu tuonnin arvo Kiinasta oli vuonna 2024 noin 138 miljardia dollaria. Tuonnin arvo vuonna 2020 oli noin 88 miljardia dollaria. Tuonnin vuosimuutos on ollut positiivinen vuodesta 2020 eteenpäin. Vuosien 2020–2024 välillä Afrikan Kiinan-tuonnin arvo nousi  57 %, ja suurin vuosimuutos nähtiin 2023–2024, jolloin tuonnin arvo nousi 17,5 %.

Afrikan Kiinan-tuonti on kasvanut nopeaan tahtiin

Lähteet: IMF ja BOFIT. Huom. Viidenkymmenen Afrikan maan aggregoitu tuonti

Etenkin Afrikan suurimpien talouksien tuonti Kiinasta kasvoi huomattavasti vuonna 2024. Etelä-Afrikan tuonti Kiinasta nousi 23 miljardiin dollariin, kun vuonna 2020 tuonnin arvo oli n. 15 miljardia dollaria. Nigerian tuonti Kiinasta moninkertaistui. Nigerian tuonti Kiinasta vuonna 2024 ylsi 27 miljardiin dollariin edellisvuoden 11,6 miljardista. Egyptin tuonti Kiinasta nousi lähes viidellä miljardilla dollarilla, ja oli n. 15,5 mrd. dollaria vuonna 2024.

Yksittäisten Afrikan maiden näkökulmasta Kiinan osuus kokonaistuonnista on suhteellisen yhtenäinen. Viennin osalta Kiinan merkitys kohdemaana vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Kokonaisuudessaan Afrikan vienti Kiinaan kasvoi vuosien 2020–2024 välillä lähes 62 %, nousten n. 50 mrd. dollarista 81 mrd. dollariin vuonna 2024. Vaikka Kiinan merkitys vientimarkkinana kasvoi mediaanimaassa huomattavasti, on kasvu ollut voimakkaampaa tietyissä maissa. Etelä-Afrikan vienti Kiinaan kasvoi vuosien 2020–2024 välillä lähes 22 % 12 mrd. dollariin. Algerian vienti kasvoi 70 % 2 mrd. dollariin, ja Nigerian vienti nousi 139 % 4,2 mrd. dollariin. Myös Marokon vienti Kiinaan (0,3 mrd. dollaria) nousi noin 10 %, kun taas Egyptin vienti (0,4 mrd. dollaria) laski -35 %.

Afrikasta viedään enemmän Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin

Lähteet: IMF, Maailmanpankki, ja BOFIT. Huom. Viidenkymmenen Afrikan maan aggregoitu vienti

Afrikka on erityisen riippuvainen Kiinasta tietyissä tuoteryhmissä, kuten sähkölaitteissa ja koneissa. Kiinan tuonti muodostaa yli viidenneksen Afrikan maiden kokonaistuonnista näissä tuoteryhmissä. Vaikka Afrikka tuo Kiinasta huomattavasti enemmän kuin vie, on Kiina kuitenkin kasvanut vientimarkkinana tietyille Afrikan maille, johtuen pitkälti raaka-ainekaupan lisääntymisestä. Merkittävimmät hyödykeryhmät, joita Afrikan maat vievät Kiinaan, ovat fossiiliset polttoaineet ja -öljyt sekä malmit. Tästä syystä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat viennin arvon kehitykseen.

Kiinaan suuntautuvan viennin rakenne on kutakuinkin samankaltainen kuin Afrikan kokonaisviennin rakenne muualle maailmaan. Useimmissa hyödykeryhmissä Kiina on Afrikan viennin merkittävä kohdemaa. Kiina on merkittävin vientikohde Saharan eteläpuolisen Afrikan metsätuotteille, metalleille ja mineraaleille, helmille ja jalokiville, sekä öljylle. Metallien ja mineraalien osalta Kongon demokraattinen tasavalta, Etelä-Afrikka ja Sambia ovat suurimmat viejät. Maat vievät etenkin kuparia, alumiinia, nikkeliä ja tinaa Kiinaan, kun taas Angolan ja Nigerian vienti Kiinaan koostuu pääosin fossiilisista polttoaineista. Kiinalaisyhtiöillä on paljon omistuksia mm. maiden kaivannaisteollisuudessa. Kiina otti joulukuussa 2024 käyttöön nollatullipolitiikan tavaroille vähiten kehittyneistä maista, joilla on diplomaattisuhteet Kiinan kanssa. Niitä on Afrikassa 33 kappaletta. Kesällä nollatullipolitiikkaa kerrottiin laajennettavan koskemaan kaikkia 53 Afrikan maata, joilla on diplomaattisuhteet Kiinan kanssa.

Afrikan viiden suurimman talouden tuonti Kiinasta on huomattavasti suurempaa kuin vienti

Lähteet: IMF ja BOFIT