Yhdysvaltojen tullitasot alkavat selkeytyä

Pian ilmoitettuaan Liberation Dayn 2.4. tulleista, Yhdysvallat laski tulleja väliaikaisesti vauhdittaakseen neuvotteluja tullisopimuksista. Jo kertaalleen siirretty eräpäivä alhaisemmille tulleille päättyy 1.8. Yhdysvallat on sopinut kesä- ja heinäkuussa tulleista sekä muista kaupan ehdoista Ison-Britannian, Vietnamin, Indonesian, Filippiinien, Japanin, EU:n ja viimeisimpänä Etelä-Korean kanssa. Lisäksi Yhdysvallat on yksipuolisesti ilmoittanut tullit reilulle parille kymmenelle maalle ml. sen tärkeät kauppakumppanit Kanada ja Meksiko. Lisäksi Intian tuontitulli asetettiin 25 prosenttiin. Uusia tullisopimuksia sekä Yhdysvaltain yksipuolisia tulli-ilmoituksia on odotettavissa lähipäivinä. Kiinan ja Yhdysvaltojen kesäkuussa sopimaa väliaikaista (ks. BOFIT viikkokatsaus 24/2025) tullisopimusta jatkettiin tällä viikolla 90 päivällä.

Yhtäkään tullisopimuksista ei ole vielä allekirjoitettu ja ylipäätään niistä on tihkunut julkisuuteen vain vähän tietoa. Joka tapauksessa tullisovut eivät ole varsinaisia kauppasopimuksia, vaan rajallisia sopimuksia tullitasoista sekä joistakin investointeihin ja kansainvälisen kaupan regulaatioon liittyvistä seikoista. Jo ilmoitettujen sopimusten yksityiskohdista sovitaan vielä jatkoneuvotteluissa. Kuitenkin jo nyt on ilmennyt, että Yhdysvalloilla ja joillakin sopimuskumppanilla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä mistä neuvotteluissa on sovittu.

EU ja Yhdysvallat sopivat Yhdysvaltojen tullin tavaratuonnille EU:sta olevan 15 %. Tähän ei kuitenkaan sisälly teräs, alumiini ja kupari, joiden tulli säilyy 50 prosentissa. Autot kuuluvat sopimuksessa kuitenkin 15 prosentin yleistullin alle, joten niiden tulli laskee merkittävästi aiemmasta 27,5 prosentista. Lisäksi myös lääkkeiden ja puolijohteiden, joille Yhdysvallat ei ole vielä asettanut sektorikohtaista tullia, tullit ovat 15 %. EU:n mukaan mikäli Yhdysvallat asettaa myöhemmin näille tuoteryhmille sektorikohtaiset tullit, säilyy EU:n tullitaso 15 prosentissa. Yhdysvalloissa on käynnissä näihin sektoreihin liittyvät kansallisen turvallisuuden selvitykset, ja varsinkin lääkkeille presidentti Trump on väläytellyt selvästi 15 prosenttia korkeampaa tullia. Lisäksi sopimuksessa lentokoneet ja niiden osat, puolijohteiden valmistuslaitteet sekä osa kemikaaleista, lääkkeistä, maataloustuotteista sekä raaka-aineista ovat tullittomia. Jatkoneuvotteluissa EU:n odotetaan pyrkivän laajentamaan tullittomien tuotteiden määrää sekä laskemaan teräs- ja alumiinitulleja.

EU on sopimuksessa lupautunut poistamaan yhdysvaltalaistuotteisiin kohdistuvia sektorikohtaisia tullejaan sekä helpottamaan yhdysvaltalaistuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Huomiota on herättänyt Yhdysvaltojen ilmoitus, että EU investoi sopimuksen myötä Yhdysvaltoihin tulevina vuosina 600 mrd. dollarilla sekä ostaa yhdysvaltalaisia energiatuotteita 250 mrd. dollarilla vuodessa ja aseita merkittävän määrän. EU omassa ilmoituksessaan kuitenkin viesti EU-maiden yritysten halusta investoida Yhdysvaltoihin 600 mrd. dollarilla sekä aikomuksesta ostaa energiatuotteita kyseisellä summalla. EU-maiden yritysten investoinnit Yhdysvaltoihin ja ostot sieltä voivat hyvinkin kasvaa, mutta luonnollisesti EU ei voi niitä siihen pakottaa. Lisäksi suunnitelmat energiatuotteiden ostosta mainitulla summalla ovat epärealistisia, koska Yhdysvaltain koko vienti kyseisissä tuoteryhmissä oli viime vuonna vain noin 165 mrd. dollaria. Vastaavasti EU:n tuonti Yhdysvalloista tuoteryhmissä oli viime vuonna 73 mrd. dollaria. Niinpä tavoitteen saavuttaminen vaatisi Yhdysvaltain energiatuotteiden viennin sekä EU:n yhdysvaltalaisen energian tuonnin voimakasta kasvua.

EU:n sopimus on samankaltainen verrokkimaiden Ison-Britannia, Japanin ja Etelä-Korean sopimuksiin nähden. Kuten EU:n sopimuksessa, myös Japanin ja Etelä-Korean tulli on 15 % ja maat ovat Yhdysvaltain ilmoituksen mukaan lupautuneet investoimaan maahan. Ensimmäisenä tulleista sopineen Iso-Britannian tulli on 10 % ja lisäksi teräs- ja alumiinitullit ovat tietolähteestä riippuen joko nolla tai 25 prosenttia. Ison-Britannian suopeampaa kohtelua selittänee ainakin se, että maan kahdenvälinen kauppatase Yhdysvaltojen kanssa on alijäämäinen toisin kuin EU:lla, Japanilla ja Etelä-Korealla.

Tullien voimakas nousu hidastaa sekä talouden ja kansainvälisen kaupan kasvua. Capital Economicsin arvion mukaan EU:n kohtaama keskimääräinen tullitaso Yhdysvaltojen viennille oli ennen Trumpin toista kautta prosentin luokkaa, kun se nyt nousee 17,5 prosenttiin. Heidän arvionsa mukaan tullien nousu laskee EU:n BKT:tä 0,2 prosentilla suhteessa tilanteeseen, jossa Trumpin toisen kauden tulleja ei olisi asetettu. Suomen Pankki julkaisi maaliskuussa laskelman tullien vaikutuksista maailmatalouteen. Laskelman oletukset tulleista poikkeavat niiden tämänhetkisestä tilanteesta, mutta laskelman perusteella voi EU:n kohtaaman 15 prosentin tullin arvioida laskevan sen BKT:ta tänä vuonna vajaalla puolella prosentilla suhteessa tilanteeseen, jossa tulleja ei olisi asetettu. Ensi vuonna negatiivinen vaikutus laskee hieman. Tullien suoran vaikutuksen lisäksi kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus heikentää talouskasvua investointien kasvun hidastuessa. Kun uudet tullitasot nyt selviävät, epävarmuus luultavasti laskee. Tullisopimusten kestoon liittyy kuitenkin epävarmuutta, joten kokonaan epävarmuus ei häviä.