Ukrainan talous kasvoi lähes kaksi prosenttia vuonna 2025 laajoista tuhoista huolimatta

Energiasektorin tuhot painoivat Ukrainan talouskasvua viime vuoden lopulla

Ukrainan BKT:n vuosikasvu hidastui viime vuonna hieman alle 2 %:iin, kun vuonna 2024 talouskasvu oli yli prosenttiyksikön nopeampaa. Talouskasvua ylläpiti erityisesti kotitalouksien kulutus ja valtion menolisäykset ennen kaikkea puolustussektorin ja siihen liittyvien investointien kautta. Kotitalouksien ostovoimaa vahvisti reaalipalkkojen nopea kasvu (7 %). Vienti kasvoi maltillisesti, mutta kuljetusinfrastruktuurin tuhot rajoittivat kasvua. Energian tuonti kasvatti tuontia voimakkaasti erityisesti vuoden lopulla ja ulkomaankaupan kokonaisvaikutus BKT:n kasvuun oli negatiivinen.

Pula energiasta ja tärkeiden tuotantolaitosten menetykset supistivat teollisuustuotantoa vuonna 2025 (vuosimuutos -2,4 %). Kaivannaisalan tuotanto laski 11 % vuoden takaisesta, kun öljyn- ja kaasun tuotanto kärsi hyökkäyksistä ja Pokrovskin merkittävä hiilikaivosalue miehitettiin vuoden alkupuolella. Pula koulutetusta työvoimasta ja sähkökatkokset erityisesti vuoden lopulla olivat merkittäviä pullonkauloja kaikilla teollisuuden aloilla. Jalostusteollisuudessa kasvu jatkui (1 %) ennen kaikkea puolustukseen liittyvien alojen ansiosta. Puolustusteollisuus ja erityisesti droonien tuotanto ovat nousseet Ukrainan talouden valopilkuiksi ja niistä odotetaan myös vientimenestystä tulevaisuudessa. Ukrainan talouden selviytymisestä ja puolustusteollisuuden noususta voi lukea lisää uudesta BOFITin blogista.

Ukrainan maatalouden satomäärät olivat hieman edellisvuotta korkeammat vuonna 2025, vaikka sadonkorjuu toteutettiin tavallista myöhemmin sääolojen takia. Ukrainan tärkeiden tuotantoviljojen hinnat olivat kuitenkin alamaissa, mikä laski maataloustuotannon arvoa. Ukrainalaisilla maanviljelijöillä oli samalla yhä suurempia vaikeuksia viedä tuotteitaan, kun Venäjän hyökkäykset iskivät viennille tärkeään rautatie- ja satamainfrastruktuuriin. Lisäksi lokakuussa voimaan tulleet uudet vientikiintiöt EU-maihin ovat aikaisempaa suppeammat. Ruokatuotteita jäi näin suuria määriä myyntiin kotimaisille markkinoille yhä alhaisemmilla hinnoilla. 

Venäjän laajamittaisesta energiainfrastruktuuriin kohdistuneesta tuhoamiskampanjasta huolimatta energiasektorin tuotantomäärät laskivat vuonna 2025 vain 2,2 %. Vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut mahdollistivat tuotantomäärien pysymisen vuoden 2024 tasoa korkeammalla, mutta vuoden viimeisen neljänneksen aikana tilanne heikentyi selvästi. Voimistuneet pommitukset ja droonihyökkäykset energiasektoria vastaan sekä poikkeuksellisen kylmät sääolosuhteet johtivat vähintään 8 tuntia kestäviin sähkökatkoksiin.

Sodan tuhot ja jälleenrakennuksen kustannukset nousseet yli 60 miljardilla dollarilla vuonna 2025

Sarjassaan viides Ukrainan viranomaisten, Maailmanpankin, EU komission ja YK:n yhteinen vuosittainen raportti sodan tuhoista ja jälleenrakennuksen kustannuksista (Rapid Damage and Needs Assessment, RDNA5) arvioi kokonaiskustannusten nousseen 588 miljardiin dollariin (noin 500 miljardiin euroon) vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä on noin kolme kertaa Ukrainan vuoden 2025 BKT. Arviossa oletetaan jälleenrakennuksen tapahtuvan vuosikymmenen aikana. Vuotta aiemmin arvio kokonaiskustannuksista oli 524 miljardia dollaria.

Täysimittaisen sodan suorat tuhot olivat vuoden 2025 lopussa 195 miljardia dollaria (166 miljardia euroa), joka on noin 11 % enemmän kuin vuoden 2024 lopussa. Suurimmat tuhot keskittyvät asuinrakennuksiin, kuljetuksen ja logistiikkainfrastruktuuriin sekä energiasektoriin. Viime vuoden aikana sodan tuhot kuljetussektorilla kasvoivat eniten (24 %) erityisesti rautatieverkostoon ja satamiin kohdistettujen iskujen takia. Energiasektorin tuhot lisääntyivät myös yli viidenneksellä vuoden 2025 aikana. Alueellisesti rintamalinjan lähellä olevat alueet ja suurkaupungit ovat kärsineet eniten.

IMF:n uuden lainaohjelman kriteerejä lievennetty, johtokunnan päätöstä odotetaan vielä helmikuussa  

Ukrainan uusi 8 miljardin dollarin IMF-lainaohjelma on ollut vastatuulessa, kun Ukrainan parlamentti, Verhovna Rada, kieltäytyi käsittelemästä ohjelman ehtona olevia vaadittuja veromuutoksia. Neuvotteluissa sovitut muutokset koskevat muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden laajentamista yksinyrittäjille (raja laskee neljästä miljoonasta yhteen miljoonaan hryvniaan eli noin 20 000 euroon) sekä tullivapauden poistamista alle 150 euron arvoisilta paketeilta. Kompromissina lainanehtona olleet veromuutokset siirretään osaksi lainaohjelman aikana toteutettavia kriteereitä. Lainaohjelman lopullinen hyväksyntä edellyttää vielä johtokunnan päätöstä, jota odotetaan helmikuun aikana.

Vaikka IMF:n lainaohjelman summa on vaatimaton verrattuna Ukrainan rahoitustarpeisiin, se toimii portin avaajana suuremmille tukisummille kuten EU:n 90 miljardin euron rahoitukselle, jonka vaatimuksena on IMF:n ohjelman hyväksyminen. Rahoituspäätöksillä on kiire ja Ukrainan nykyinen rahoitus ja omat tulot riittävät vain maaliskuun loppuun asti. IMF arvioi Ukrainan tarvitsevan 135 miljardia dollaria ulkoista rahoitusta vuosina 2026–27.