Kiinassa hintapaineet pysyvät vaisuina

Kiinan inflaatiokehitys pysyi vuonna 2025 vaimeana. Kokonaisuutena hintakehitys vahvistaa kuvaa taloudesta, jossa kotimainen kysyntä on heikkoa, teollisuutta vaivaavat ylikapasiteettiongelmat ja kiinteistösektorin pitkittynyt kriisi rasittavat sekä kotitalouksia että yrityksiä. Vaikka Kiina vältti varsinaisen deflaation, kuluttajahintainflaatio jäi koko vuoden tasolla käytännössä nollaan edellisvuoteen verrattuna. Vuoden loppua kohti inflaatio piristyi lievästi, ja joulukuun vuosimuutos oli 0,8 %. Tammikuussa 2026 inflaatio hidastui jälleen 0,2 prosenttiin.

Kuluttajahintainflaation alaerät vahvistavat kokonaiskysynnän pysyneen heikkona. Ruoan hinta laski viime vuonna keskimäärin 1,4 %. Asumisen hinnat pysyivät käytännössä nollakasvussa ja liikenteen hinnat laskivat lähes 3 %. Kulutustavaroiden hinnat olivat nekin laskussa (-0,3 %). Palveluinflaatio oli koko vuonna vain 0,5 %, mikä kuvastaa kotitalouksien varovaisuutta. Ruoan ja energian negatiivinen vaikutus piti yleisen inflaation alhaisena. Näistä volatiileista eristä puhdistettu pohjainflaatio oli vuoden aikana keskimäärin 0,8 %. Se nousi tasaisesti vuoden mittaan ja oli joulukuussa 1,2 %, mutta hidastui tammikuussa 2026 jälleen 0,8 prosenttiin.

Myös teollisuudessa hintapaineet pysyivät selvästi negatiivisina. Tuottajahinnat laskivat vuoden 2025 aikana keskimäärin 2,6 %, ja tammikuussa 2026 tuottajahintojen vuosimuutos oli edelleen -1,4 %. Jyrkintä lasku oli kaivosteollisuudessa (-9 %) ja raaka-aineissa (-3,4 %). Autoteollisuudessa tuottajahinnat laskivat viime vuonna vajaat 3 %, ja lasku jatkui samansuuruisena myös tammikuussa 2026.

Kiinan vientihinnat olivat loppuvuonna 2025 noin 4 % alemmat kuin vuotta aiemmat ja lähes 10 % matalammat kuin kaksi vuotta aiemmin. Teollisuuden tuottajahintojen laaja-alainen lasku ja ylikapasiteetti ovat mahdollistaneet matalammat vientihinnat, mikä on vahvistanut Kiinan hintakilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Vientivetoisuus auttaa Kiinaa paikkaamaan heikkoa kotimaista kysyntää, mutta samalla se kannustaa yrityksiä pitämään hinnat kilpailukykyisinä myös ulkomailla. Tämä kehitys viittaa siihen, että teollisuuden hintapaineet voivat pysyä heikkoina myös jatkossa.

Kiinan inflaation seuranta on viime vuosina vaikeutunut. Tilastovirasto on kaventanut aiemmin julkaistua hintadataa, eikä esimerkiksi ajantasaista tietoa kuluttaja- ja tuottajahintaindeksien laskennassa käytetyistä alaerien painoista ole saatavilla. Myös energiahintoja säännellään yhä osittain, ja viralliset asuntojen hintatilastot kattavat vain rajatun joukon kaupunkeja. Näin viralliset inflaatioluvut antavatkin talouden hintakehityksestä vain osittaisen kuvan.

Kokonaistalouden hintakehitystä voi arvioida BKT-deflaattorin avulla. Kiinan tilastovirasto ei julkaise virallista BKT-deflaattoria, mutta se voidaan laskea nimellisen ja reaalisen kasvun erotuksena. Näin laskettuna vuoden 2025 BKT-deflaattori oli -1 %. Vuosien saatossa on esitetty epäilyjä siitä, että Kiina saattaisi tasoittaa reaalisen BKT:n kehitystä muokkaamalla sen laskemiseen käytettävää deflaattoria. BOFITin omassa vaihtoehtoisessa BKT-laskelmassa deflaattori arvioidaan uudelleen eri menetelmillä, ja sen perusteella kokonaishintakehitys olisi ollut viime vuonna hienoisesti positiivinen +0,2 %.