Moni Kiinan alue jäi kasvutavoitteistaan viime vuonna, elintasoerot pysyvät suurina

Kiinan tilastoviraston mukaan talouskasvu maan 31 alueella vaihteli viime vuonna 3,7 prosentista (Liaoning) 7 prosenttiin (Tiibet). Maan suurimmassa provinssissa Guangdongissa kasvu jäi 3,9 prosenttiin. Seuraavaksi suurimmissa Jiangsussa (5,3 %) ja Shandongissa (5,5 %) sekä Shanghain (5,4 %) ja Pekingin (5,4 %) alueilla kasvu hieman ylitti koko kansantalouden 5 prosentin kasvuvauhdin. Kuusitoista aluetta jäi viime vuodelle asettamastaan kasvutavoitteesta. Aluetason tilastoissa on historiallisesti ollut paljon ongelmia. Maakuntien yhteenlaskettu BKT ei vieläkään aivan täsmää kansallisen BKT:n kanssa, mutta ero on nykyisin hyvin pieni. Kansallinen tilastovirasto alkoi vuonna 2020 tuottaa myös alueiden BKT tilastot.

Tälle vuodelle yksikään paikallishallinto ei nostanut kasvutavoitettaan. 16 aluetta laski tavoitettaan ja 15:llä tavoite pidettiin samana kuin viime vuonna. Tiibet asetti jälleen 7 prosentin tavoitteen ja muiden alueiden tavoitteet vaihtelevat 4,5 %–6 % välillä. Guangdong tavoittelee 4,5–5 prosentin kasvua ja sekä Pekingissä että Shanghaissa tavoite asetettiin noin 5 prosenttiin. Koko maan kasvutavoitteen, joka julkaistaan maaliskuun kansankongressin yhteydessä, on arvioitu asettuvan 4,5–5 prosenttiin. Tavoitteiden alentamisesta huolimatta kuluvan viisivuotiskauden 2026–2030 kasvutavoitteet ovat monilla alueilla kunnianhimoisia. Esimerkiksi Guangdong tavoittelee seuraavan viiden vuoden kuluessa keskimäärin 5 prosentin vuosikasvua, vaikka edellisellä viisivuotiskaudella (2021–2025) kasvu jäi keskimäärin 4,7 prosenttiin. Myös Shanghai tavoittelee keskimäärin 5 prosentin kasvua seuraavat viisi vuotta ja Peking keskimäärin 4,5–5 prosentin kasvua. Näillä pyritään vastaamaan presidentti Xin asettamaan tavoitteeseen kaksinkertaistaa maan talouden koko vuodesta 2020 vuoteen 2035 mennessä.

Tulotaso ja kehitysaste vaihtelevat maan sisällä paljon. Kiinan rikkaimmilla alueilla Pekingissä ja Shanghaissa keskimääräiset käytettävissä olevat tulot henkeä kohden olivat viime vuonna noin 90 000 juania (noin 11 000 euroa). Myös maan väkirikkaimmassa Guangdongin provinssissa keskimääräiset tulot (noin 54 000 juania, 6 600 euroa) ylittivät maan keskiarvon, noin 43 000 juania (5 300 euroa). Alhaisin tulotaso oli Gansun provinssissa, jossa keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ylsivät vain 28 000 juaniin (3 500 euroa) henkeä kohden. Käytettävissä olevien tulojen nimelliskasvu vaihteli 4 %–7 % välillä ja oli nopeampaa köyhemmillä alueilla. Tilastoviraston raportoimassa hintakehityksessä on vain vähän alueellisia eroja. Viime vuonna kuluttajahintojen nousu oli nopeinta Anhuissa (+0,5 %). Muissa provinsseissa se vaihteli -0,3 ja +0,2 prosentin välillä.

Kiina on talouden koolla mitaten hieman EU:ta pienempi. Sen taloudeltaan kookkaimmat maakunnat Guangdong ja Jiangsu ovat molemmat Espanjaa suurempia. Tämän jälkeen seuraavat Shandong ja Zhejiang ovat Hollannin kokoluokkaa. Yhdessä nämä neljä aluetta vastaavat 35 % Kiinan taloutta. Maan pienin maakunta Tiibet on taloudeltaan Viroa pienempi. Elintason mittarina käytetty henkeä kohden laskettu BKT on saatavilla vasta vuodelle 2024. Kiinan BKT per capita on alle kolmanneksen EU:n tasosta.  Maan rikkaimmilla alueella Pekingissä ja Shanghaissa henkeä kohden laskettu BKT oli Euroopan maista noin Tšekin ja Portugalin tasolla. Neljä muuta maakuntaa (Jiangsu, Fujian, Zhejiang ja Tianjin) ylsivät köyhintä EU-maata Bulgariaa korkeammalle. Maan köyhimmissä maakunnissa (Gansu ja Heilongjiang) henkeä kohden laskettu BKT jää noin neljännekseen maan rikkaimmista alueista.