Venäjän talous hyytyi vuonna 2025

Venäjän talouskasvu hidastui jyrkästi vuonna 2025 ja BKT kasvoi vain yhden prosentin. Kasvu hidastui siitä huolimatta, että valtion menoja lisättiin edelleen voimakkaasti ja valtiontalouden alijäämä syveni. Pula työvoimasta ja tuotantokapasiteetin korkea käyttöaste hillitsivät tuotannon kasvua ja lisäsivät inflaatiopaineita. Inflaatiota suitsittiin kireällä rahapolitiikalla. Vaikka keskuspankki laski avainkorkoaan vähitellen kesästä alkaen, oli se vuoden lopussa edelleen hyvin korkealla 16 prosentissa. Samalla inflaatio hidastui vähitellen vuoden loppua kohti. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna kuitenkin keskimäärin 9 %.   

Venäjän talouden kasvu hidastui laaja-alaisesti

Rosstatin alustavan arvion mukaan Venäjän BKT kasvoi prosentin vuonna 2025. Kotimaisen kysynnän kasvu hidastui laaja-alaisesti. Kotitalouksien kulutus kasvoi noin 3 %. Kasvu jäi hieman hitaammaksi kuin koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2017–2019. Myös julkisen sektorin kulutuksen kasvu hidastui. Kun julkisen sektorin menot kuitenkin kasvoivat viime vuonna jälleen ripeästi, niitä on ilmeisesti suunnattu pitkälti investointeihin. Siitä huolimatta myös investointien kasvu hidastui jyrkästi ja jäi viime vuonna 2 prosentin tuntumaan. Tämä viittaa siihen, että yksityisen sektorin investoinnit kehittyivät hyvin heikosti.

Venäjä ei enää julkaise kansantalouden tilinpidossa tietoja ulkomaankaupan määrien kehityksestä. Arvolla mitattuna tavara- ja palveluviennin arvo supistui viime vuonna 14 % ja tavara- ja palvelutuonnin arvo 9 %. Viennin arvon supistumista veti erityisesti matalampi öljyn hinta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen raakaöljyn keskimääräinen vientihinta oli viime vuonna noin 56 dollaria tynnyriltä eli 18 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Öljyn viennin määrän IEA arvioi supistuneen noin prosentin. Tuonnin laskua vetivät Venäjän tullin mukaan koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Etenkin autojen tuonti Venäjälle väheni viime vuonna jyrkästi tuontiautojen kierrätysmaksujen noustua.      

Tuotantopuolelta tarkasteltuna BKT:n kasvua vetivät viime vuonna jälleen lähinnä sotaan kytkeytyvät toimialat. Kokonaisuutena muu BKT ei kasvanut viime vuonna enää lainkaan, mutta myös muiden toimialojen välillä oli eroja. Kasvu jatkui vielä rakentamisessa ja vähittäiskaupassa, mutta hidastui huomattavasti aiemmista vuosista. Lisäksi maataloustuotanto kasvoi viime vuonna 2 %. Monilla toimialoilla tuotanto kuitenkin supistui. Kaivannaisteollisuuden tuotanto väheni jo kolmatta vuotta peräkkäin ja viime vuonna tuotantoa kertyi 2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jalostusteollisuudessa tuotanto supistui mm. autoteollisuudessa, koneenrakennuksessa ja sähkölaitteiden valmistuksessa. Palveluiden puolella supistuivat mm. autokauppa ja tukkukauppa, sekä vesiliikenteeseen ja varastointiin liittyvät palvelut.  

Kasvu piristyi loppuvuonna lähinnä väliaikaisten tekijöiden vetämänä 

Alustavien tietojen pohjalta näyttää siltä, että Venäjän talous piristyi jälleen hieman viime vuoden lopulla heikon syksyn jälkeen. Heinä-syyskuussa BKT:n kasvu oli vain 0,6 % vuotta aiemmasta, mutta tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että loka-joulukuussa BKT kasvoi jälleen noin prosentin vuosivauhtia. Tarkempia tietoja viimeisen vuosineljänneksen BKT:stä ei ole vielä julkaistu. Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi joulukuussa lähes 2 % vuotta aiemmasta.    

Kuukausi-indikaattoreiden valossa etenkin vähittäiskauppa tuki kasvua joulukuussa. Myynnin määrä kasvoi jälleen 4 % vuotta aiemmasta, kuten loka-marraskuussakin. Kaupan piristymisen viime vuoden lopulla on arvioitu heijastavan pitkälti väliaikaisia tekijöitä: autojen kierrätysmaksujen nousua joulukuun alussa ja yleisen arvonlisäveron korotusta tämän vuoden alussa. Myös palkkojen kasvu jatkui viime vuoden lopulla ja työttömyysaste pysyi matalana. Lisäksi rakentaminen kääntyi kasvuun loppuvuonna ja joulukuussa kasvua kertyi 5 % vuotta aiemmasta. Rakentamista tuki etenkin asuntorakentamisen elpyminen.

Myös teollisuustuotannon kasvu vauhdittui jälleen joulukuussa jalostusteollisuuden vetämänä. Sitä vastoin kaivannaisteollisuuden kehitys heikkeni ja tuotanto supistui 3 % vuotta aiemmasta. Maakaasun sekä kivihiilen tuotanto väheni joulukuussa 4 % vuotta aiemmasta. Koko viime vuonna maakaasun tuotanto supistui 3 % ja kivihiilen tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Venäjä ei enää julkaise tietoja öljyn tuotannosta, mutta energiaministeri Novakin mukaan öljyn tuotanto supistui viime vuonna noin prosentin. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvio on samaa luokkaa.  

Ennakoivat indikaattorit viittaavat talouskehityksen hiipumiseen jälleen tulevina kuukausina. Sekä kuluttajien että yrittäjien luottamus on heikentynyt, mutta etenkin yritysten tilanne näyttää synkentyneen. Keskuspankin julkaisema yritysten näkemystä taloustilanteesta kuvaava indikaattori oli tammikuussa alimmillaan vuoden 2022 jälkeen.  

Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n kasvun odotetaan jatkuvan vaimeana tänä vuonna. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tammikuun ennustepäivityksessä Venäjän BKT:n ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 0,8 % ja ensi vuonna 1 %. Eri ennustelaitosten arvioita kokoavan Consensus Economicsin tammikuun raportissa keskimääräinen odotus Venäjän BKT-kasvusta oli 0,8 % vuonna 2026 ja 1,3 % vuonna 2027. Ennustelaitokset arvioivat Venäjän tämän vuoden BKT:n kasvun asettuvan yli 70 prosentin todennäköisyydellä 0,2–1,1 prosentin välille. Venäjän keskuspankin tuoreimmassa ennusteessa BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 0,5–1,5 % ja ensi vuonna 1,5–2,5 %. Keskuspankin on määrä julkaista uusi ennusteensa tämän viikon perjantaina rahapolitiikkakokouksen yhteydessä.   

Finanssipolitiikka lisäsi kysyntää viime vuonna, rahapolitiikka hillitsi

Valtion menojen kasvu jatkui viime vuonna nopeana, mutta tulojen kasvu oli vaimeaa öljy- ja kaasutulojen vähennyttyä. Samalla valtiontalouden alijäämä repesi suurimmaksi koko hyökkäyssodan aikana.

Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan Venäjän federaatiobudjetin tulot kasvoivat viime vuonna 2 % ja ylsivät 37 000 mrd. ruplaan. Öljy- ja kaasutulot vähenivät 24 %, mutta muut tulot kasvoivat 13 %. Federaatiobudjetin menot kasvoivat 7 % ja olivat 43 000 mrd. ruplaa. Federaatiobudjetin menojen kasvu painottui alkuvuoteen ja vuoden lopulla menot supistuivat selvästi vuotta aiempaan verrattuna. Federaatiobudjetin alijäämä oli 5 600 mrd. ruplaa eli 2,6 % BKT:stä.

Koko valtiontaloutta kuvaavan konsolidoidun budjetin koko viime vuoden tietoja ei ole vielä julkaistu. Federaatiobudjetin osuus koko valtiontalouden tuloista ja menoista on noin puolet. Tammi-marraskuussa konsolidoidun budjetin menot kasvoivat 18 % vuotta aiemmasta. Venäjän tämän vuoden budjettikehikossa konsolidoidun budjetin menojen suunnitellaan kasvavan vain 4 %.

Toisin kuin finanssipolitiikka, rahapolitiikka oli viime vuonna kireää. Keskuspankin avainkorko oli vuonna 2025 keskimäärin 19 % eli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden toisella puoliskolla korkoa alettiin kuitenkin laskea vähitellen nykyiselle 16 prosentin tasolleen.

Kireän rahapolitiikan seurauksena nopeana laukannut inflaatio hidastui vähitellen viime vuoden aikana. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 9 %. Joulukuussa vuosi-inflaatio oli hidastunut vajaaseen 6 prosenttiin. Tälle vuodelle inflaatiopaineita aiheutuu kuitenkin mm. arvonlisäveron korotuksesta. Etenkin yritysten inflaatio-odotukset ovatkin nousseet selvästi. Tuoreimmissa kansainvälisissä ja venäläisissä ennusteissa inflaation odotetaan hidastuvan vähitellen edelleen noin 5 prosentin tuntumaan tämän vuoden joulukuuhun mennessä.     

Keskuspankin seuraava korkokokous pidetään tämän viikon perjantaina. Useimmat venäläiset analyytikot odottavat keskuspankin pitävän avainkoron ennallaan. Myös koron laskua jälleen 0,5 prosenttiyksiköllä pidetään mahdollisena. Keskuspankki on viestinyt varovaisesta linjasta koronlaskujen suhteen ja odottaa viimeisimmässä ennusteessaan avainkoron olevan tänä vuonna keskimäärin 13–15 %.