Kiinan syntyvyys jäi viime vuonna ennätysalhaiseksi

Kiinan tilastoviraston mukaan maassa syntyi viime vuonna vain 7,9 miljoonaa lasta. Tämä on alhaisin lukema sitten 1950-luvulta alkaneen tilastointihistorian. Vielä vuonna 2019 syntyneitä oli 14,7 miljoonaa. Kuolleiden määrä oli 11,3 miljoonaa henkeä. Maan väkiluku supistui 3,4 miljoonalla ja oli viime vuoden lopussa 1 405 miljoonaa. Työikäinen väestö (Kiinan määritelmän mukaan 16–59-vuotiaat) supistui 6,6 miljoonalla 851 miljoonaan ja yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi 13 miljoonalla 232 miljoonaan.

Maahanmuutto on Kiinassa väkimäärään suhteutettuna häviävän pientä. Kaupunkiasukkaiden määrä nousi viime vuonna 954 miljoonaan maaseutuväestön määrä laski 451 miljoonaan. 1990-luvun lopulla kaupunki- ja maalaisväestön suhde oli päinvastainen. Kaupunkilaisten määrää on kasvattanut viime vuosina myös kaupunkialueiden määritelmän laajentaminen.

Kiina on pyrkinyt kasvattamaan syntyvyyttä erilaisin toimin. Viime vuonna lastenhankinnan kustannuksia pyrittiin laskemaan ottamalla käyttöön lapsilisä ja alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja (ks. Viikkokatsaus 32/2025). Tämä ei ainakaan vielä ole näkynyt syntyvyydessä. Kiinassa syntyi viime vuonna 5,63 lasta tuhatta henkeä kohden ja hedelmällisyysluvun arvioidaan painuneen alle yhteen.

Lasten määrä seurailee Kiinassa avioliittojen määrää ja myös ne ovat vähentyneet. Vuonna 2024 solmittiin reilu 6 miljoonaa avioliittoa, kun 2018 niiden määrä oli yli 10 miljoonaa. Viime vuonna avioliittojen solmimista helpotettiin niin, että se on mahdollista myös oman kotikaupungin ulkopuolella, helpottaen varsinkin kotimaan siirtotyöläisten avioitumista. Useat alueet tarjoavat myös rahaa tai kulutuskuponkeja sekä pidempiä loma-aikoja tuoreille aviopareille. Monet alueet ovat alkanet tarjota kannustimia myös lastenhankintaan.

Kiinan vanhushuoltosuhde (vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15–64-vuotiaisiin) on tällä hetkellä vielä suhteellisen suotuisa, 21 %, suunnilleen samalla tasoilla kuin Japanissa tai Suomessa 1990-luvun puolivälissä. YK:n väestötilastot arvioivat, että suhde nousee Suomen nykyiselle tasolle 2030-luvun lopulla ja Japanin nykytasolle enne vuotta 2050. Huoltosuhteen heikkeneminen voi olla tätäkin nopeampaa. Arvioissa käytetään YK:n keskimääräisen hedelmällisyyden vaihtoehtoa. Sen osalta viimeksi 2024 päivitetyissä arvioissa oletettiin Kiinassa syntyvän viime vuonna 8,7 miljoonaa lasta ja syntyvyyden pysyvän yli 8 miljoonassa vuosittain aina 2040-luvun loppupuolelle asti.