Kiinan ja Japanin taloussuhteet kiristyivät entisestään uuden vientikiellon myötä

Kiinan kauppaministeriö ilmoitti 6. tammikuuta rajoituksista, jotka pysäyttävät välittömästi kaikkien niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden viennin Japaniin. Kyse on tuotteista, ohjelmistoista ja teknologioista, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin.

Ministeriö ei tarkentanut, mitä tuoteryhmiä rajoitukset koskevat, mutta aiemmin julkaistu kaksikäyttötuotteiden luettelo kattaa laajan kirjon kemiallisia ja biologisia aineita sekä ydinenergiaan, ohjuksiin ja drooneihin liittyviä tuotteita, koneita, materiaaleja, ohjelmistoja ja teknologioita. Kiina perusteli päätöstä kansallisen turvallisuuden turvaamisella ja viittasi Japanin pääministerin viime vuoden lopun lausuntoihin Taiwanista, joita se piti vakavina virheinä.

Kiinan ja Japanin suhteet ovat olleet pitkään jännitteiset, mutta ne kärjistyivät marraskuussa, kun uusi pääministeri Sanae Takaichi totesi parlamentissa, että Kiinan yritys ottaa Taiwan sotilaallisesti hallintaansa muodostaisi Japanille ”olemassaoloa uhkaavan tilanteen”. Japanin turvallisuuslain mukaan tämä antaisi oikeuden käyttää itsepuolustusvoimia. Takaichi lisäsi myöhemmin, että Japani voisi joutua toimimaan sotilaallisesti myös tilanteessa, jossa Kiina hyökkäisi Taiwanin mahdollista merisaartoa murtamaan tulleita Yhdysvaltain sota-aluksia vastaan.

Pääministerin lausunto herätti voimakkaita vastareaktioita Pekingissä. Virallisten protestien ja uhkauksien jälkeen Kiina varoitti Japania sotilaallisesta tappiosta, kehotti kansalaisiaan välttämään matkustamista Japaniin ja rajoitti kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa. Marraskuun puoliväliin mennessä Kiina siirsi ministeritason tapaamisia, kiristi elintarviketuontia ja vihjasi laajemmista kauppapakotteista. Diplomaattiset neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, ja Kiina vaati uudelleen Takaichia perumaan lausuntonsa, uhaten kaikilla mahdollisilla seurauksilla.

Kaksikäyttötuotteiden vientikiellon taloudelliset vaikutukset voivat olla Japanille merkittävät. Rajoitukset kohdistuvat raaka-aineisiin, teknologioihin ja komponentteihin, jotka ovat keskeisiä maan teollisuudelle: puolijohteille ja elektroniikalle, autoteollisuudelle, ilmailu- ja avaruussektorille, materiaaliteollisuudelle sekä korkean teknologian valmistukselle. Nomura Research Instituten arvion mukaan yli 40 % Japanin Kiinasta tuomista tavaroista oli kaksikäyttötuotteita vuonna 2024.

Kiina on Japanin tärkein tuontimaa ja toiseksi suurin vientikohde Yhdysvaltojen jälkeen. Vuoden 2025 lopulla Kiinan osuus Japanin tavaratuonnista oli noin 23 % ja -viennistä noin 17 %. Japanin tärkeimpiä vientituotteita Kiinaan ovat puolijohteet ja muut valmistuslaitteet, elektroniikan osat sekä muovit. Tuonti Kiinasta koostuu pääosin televiestintälaitteista, tietokonelaitteista ja tekstiileistä. Japanin ulkoministeriön mukaan Kiina on myös japanilaisten yritysten merkittävin ulkomainen toimintaympäristö: vuonna 2023 maassa oli yli 31 000 japanilaisten yritysten toimipistettä. Japanin merkitys Kiinan kauppakumppanina on vuosien varrella pienentynyt. Vuoden 2025 lopulla Japanin osuus Kiinan tavaraviennistä oli noin 4 % ja -tuonnista 6 %.

Samana päivänä, kun Kiinan kauppaministeriö julkisti kaksikäyttötuotteiden vientikiellon, kommunistisen puolueen äänenkannattaja China Daily kertoi Pekingin harkitsevan myös harvinaisten maametallien viennin lisärajoituksia Japaniin. Japani on monipuolistanut näiden kriittisten mineraalien hankintaa sen jälkeen, kun Kiina viimeksi rajoitti vientiä vuonna 2010, mutta arvioiden mukaan maa on yhä riippuvainen Kiinasta noin 60 prosentissa tuotteista.

Kiina on yhä Japanin suurin kauppakumppani, mutta Japanin osuus Kiinan ulkomaankaupasta on pienentynyt

Lähteet: Macrobond, MOF, Kiinan tulli ja BOFIT.