Ukrainan talouskasvu on hidastunut ja valtiontalouden alijäämä on kasvamassa tänä vuonna

Energiasektorin tuhot ja myöhästynyt sadonkorjuu hidastivat Ukrainan talouskasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla

Tammi-kesäkuussa Ukrainan BKT:n vuosikasvu hidastui alle prosenttiin. Erityisesti kaasuntuotantoon ja -jakeluun kohdistuneet Venäjän pommitukset, työvoimapula ja heikko sato painoivat talouskehitystä. Maatalouden tuotanto supistui vuoden toisella neljänneksellä 23 % vuotta aiemmasta sadonkorjuun myöhästymisen vuoksi. Ennuste koko vuoden sadosta on kuitenkin yhä verrattain hyvä ja joidenkin viljojen osalta edellisvuotta parempi.

Teollisuustuotanto supistui vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla 3,9 % erityisesti kaivannaisalan heikon tilanteen takia. Tärkeiden tuotantoalueiden (esim. Pokrovskin) evakuointi ja kaasuntuotannon supistuminen painoivat kaivannaisteollisuutta, joka supistui huhti-toukokuussa yli 10 % vuotta aiemmasta.  Venäjä on lämmityskauden lähestyessä pommittanut Ukrainan energiainfrastruktuuria yhä intensiivisemmin. Pelkästään 3.10. Harkovan ja Pultavan alueisiin kohdistuneiden pommitusten takia noin 60 % koko maan kaasuntuotannon kapasiteetista on pois käytöstä. Myös suunniteltuja sähkökatkoksia on jouduttu ottamaan käyttöön laajalti koko maassa.

Rakennussektorin tilanne on hieman parempi erityisesti puolustukseen liittyvien linnoitusprojektien vuoksi. Puolustusteollisuus ja siihen liittyvät sektorit kannattelivat jalostusteollisuutta.  Kuluttajavetoiset alat, kuten vähittäiskauppa, jatkoivat vahvaa kasvua vuoden toisella neljänneksellä. Reaalipalkat nousivat yhä lähes 6 % vuotta aiemmasta, vaikka kasvuvauhti hidastuikin alkuvuoteen verrattuna.

Ukrainan BKT:n kasvu vaatimatonta vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla

Huom. Ennusteet punaisella. 3Q25-4Q27 Ukrainan keskuspankin ennusteita.
Lähteet: Ukrstat, Ukrainan keskuspankki.

Vuoden 2025 ennusteita laskettu, vuoden 2026 näkymät epävarmoja  

Ukrainan talouskasvun ennustetaan kuluvana vuonna hidastuvan 1,6–2,5 %:iin.  Sekä kansainväliset järjestöt että Ukrainan viranomaiset ovat heikentäneet ennusteitaan vuoden mittaan. Pessimistisin on tuorein EU-komission marraskuun ennuste, joka odottaa kasvun jäävän 1,6 prosenttiin. Odotettua heikompi talouskasvu ja energiasektorin tuhot olivat pääsyitä ennusteiden laskun taustalla.

Vuoden 2026 osalta näkymät Ukrainan talouskasvusta eroavat enemmän eri ennustelaitosten kesken. Ukrainan keskuspankki ja EU-komissio eivät odota talouskasvun kiihtyvän, vaan ennustavat vuoden 2025 kaltaista kasvuvauhtia. Kansainvälisten järjestöjen ensi vuoden kasvuennusteet ovat optimistisempia. IMF:n lokakuun ennusteessa odotetaan BKT:n kasvavan 4,5 % vuonna 2026. Myös Europan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) syyskuussa julkaistussa ennusteessa kasvun arvioidaan kiihtyvän ensi vuonna 5 prosenttiin, jos taistelut loppuvat ja jälleenrakentaminen pääsee vauhtiin.

Ukrainan valtiontalouden tälle vuodelle ennakoitu alijäämä on kasvanut, neljäs sota-ajan budjetti parlamentin käsittelyssä

Ukraina joutui tarkistamaan vuoden 2025 budjettia kesäkuussa ennakoitua suurempien puolustusmenojen, sotatuhojen ja hitaamman talouskasvun vuoksi. Uudessa budjetissa puolustusmenoja lisättiin lähes 10 mrd. dollarilla, joista suuri osa aiotaan kattaa lisääntyneellä kotimaisella lainanotolla ja verotuloilla. Näiden muutosten ja hitaamman talouskasvun jälkeen Ukrainan julkisen talouden alijäämä nousee keskuspankin arvion mukaan yli 25 %:iin BKT:stä vuonna 2025, kun alkuperäisessä budjettisuunnitelmassa alijäämä oli 19 % BKT:stä.  

Vuoden 2026 budjettia käsitellään parhaillaan parlamentissa. Tämänhetkisessä budjettisuunnitelmassa koko julkisen talouden menot kasvavat ensi vuonna 12 % ja nousevat 4 800 miljardiin hryvniaan (107 mrd. dollaria, kun hryvnian keskimääräiseksi dollarikurssiksi oletetaan 45 dollaria). Puolustusmenot säilyvät suunnilleen tämän vuoden tasolla (2 800 mrd. hryvniaa). Lisäyksiä kaavaillaan muihin menoihin, kuten terveydenhuoltoalan ja opettajien palkkoihin. Julkisen talouden tulojen ennakoidaan budjettiesityksessä kasvavan ensi vuonna 15 % ja olevan noin 2 900 mrd. hryvniaa (63 mrd. dollaria). Kaikkien verotulojen odotetaan kasvavan, mutta lisätuloja suunnitellaan saatavan etenkin kaksinkertaistamalla pankkien yhteisöveroprosentti 50 %:iin.

Budjettisuunnitelmassa Ukrainan julkisen talouden ensi vuoden alijäämäksi ennakoidaan noin 1 900 mrd. hryvniaa (42 mrd. dollaria) tai 19 % BKT:stä. Ukrainan finanssiministeriön mukaan ensi vuodelle tarvittavasta rahoituksesta puuttuu 18 mrd. dollaria. Suurimmat rahoituslähteet ovat ensi vuonnakin Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen tuottoja hyödyntävä G7-maiden Extraordinary Revenue Acceleration (ERA) -lainaohjelma sekä EU:n Ukraina-tukiväline.

Marraskuun alkuun mennessä Ukraina on saanut Venäjän hyökkäyksen jälkeen 153 mrd. dollaria suoraa budjettitukea ja niistä 37 mrd. dollaria tänä vuonna. Ukraina on myös laskenut liikkeelle valtion joukkovelkakirjoja 12 mrd. dollarin arvosta budjetin alijäämän rahoittamiseksi.

Ukrainan budjettialijäämä on kasvamassa tänä vuonna

Lähteet: CEIC, Ukrainan finanssiministeriö, Ukrainan keskuspankki.

Merkittäviä päätöksiä Ukrainan tukirahoituksesta odotetaan lähikuukausina

Tärkein uusi rahoituslähde on EU:n suunnittelema Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja hyödyntävä "sotakorvauslaina" (Reparations loan). Alustavan suunnitelman mukaan EU-komissio saisi käyttöönsä belgialaisen Euroclear-yhtiön hallinnassa olevat jäädytetyt Venäjän keskuspankin käteisvarat. Niistä 140 mrd. euroa lainattaisiin korottomasti Ukrainalle. Ukrainan pitäisi maksaa laina takaisin vasta siinä vaiheessa, kun sota loppuu ja Venäjä suostuu maksamaan sotakorvauksia aiheuttamistaan tuhoista. Sitten EU-komissio palauttaisi rahat Euroclearille, josta Venäjä voisi jälleen saada ne itselleen. Siten varoja ei takavarikoitaisi. Belgian vastustus kuitenkin kaatoi ohjelman toteutumisen lokakuussa. Sotakorvauslainasta tai muista mahdollisista rahoituskeinoista neuvotellaan uudestaan EU-maiden kesken joulukuussa.

Ukrainan hallitus on myös käynnistänyt virallisesti neuvottelut uudesta IMF-lainaohjelmasta. Pitkittyneen hyökkäyssodan vuoksi aikaisemman lainaohjelman oletukset Ukrainan rahoitustarpeista eivät enää päde ja nykyinen IMF-ohjelma päättyy jo maaliskuussa 2027. Tähän mennessä Ukraina on saanut IMF:n Extended Fund Facility (EFF) -ohjelman kautta 10,6 mrd. dollaria, kun lainaohjelman kokonaisrahoitus on 15,6 mrd. dollaria jaettuna 48 kuukaudelle.

 Syyskuussa IMF:n delegaatio saapui Kiovaan keskustelemaan talous- ja finanssipolitiikasta virallisen IMF-ohjelman tarkastusten ulkopuolella. Ukrainan finanssiministerin mukaan keskusteluissa arvioitiin, että Ukrainan rahoitustarpeet vuosille 2026–29 asettuisivat 150–170 mrd. dollarin välille, mutta lopullista lukua ei ole varmistettu. IMF:n mukaan Ukrainan tarvitsema lisärahoitus valtionbudjettiin (jo olemassa olevien tukilupausten jälkeen) vuosille 2026–27 olisi 65 mrd. dollaria. Uuden IMF-ohjelman lainamäärän arvioidaan jäävän kuitenkin vain noin 8 mrd. dollariin, joka on olemassa olevien takausten puitteissa. Ukrainan parlamentin budjettikomitean puheenjohtajan Roksolana Pidlasan mukaan päätöksiä uudesta IMF-lainaohjelmasta odotetaan tammikuussa.  

Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja lähes 290 mrd. euroa Ukrainaa tukevissa maissa

Lähde: Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu.