Venäjän talouskehitys jatkuu vaisuna ja kärsii edelleen epätasapainoista

Venäjän talous on viime kuukausina kasvanut hitaasti ja talouden kokonaiskuva pysyi ennallaan myös syyskuussa. Kasvun hidastumisesta huolimatta talouden epätasapainot eivät ole ainakaan toistaiseksi merkittävästi helpottaneet. Työmarkkinatilanne on edelleen kireä ja inflaatiopaineet ovat kasvussa. Länsimaiden hiljattain Venäjälle asettamat uudet pakotteet vaikeuttavat osaltaan Venäjän taloustilannetta. 

Tuotannon kasvu oli yhä hidasta syyskuussa 

Venäjän viiden päätuotantoalan tuotannon määrää kuvaava indeksi kasvoi syyskuussa 0,8 % vuotta aiemmasta. Kasvua oli hitusen enemmän kuin edellisinä kuukausina, mutta merkkejä laajemmasta piristymisestä taloudessa ei ole. Tammi-syyskuussa indeksi kasvoi 0,9 % vuotta aiemmasta. Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan Venäjän BKT kasvoi syyskuussa 0,9 % vuotta aiemmasta. Tammi-syyskuussa kasvua kertyi 1 % vuotta aiemmasta.    

Vähittäiskaupan myynnin määrän kasvu hidastui syyskuussa elokuun piikin jälkeen, mutta kasvua kertyi yhä 2 % vuotta aiemmasta. Kulutusta tukee edelleen palkkojen nousu (keskimääräinen kuukausipalkka nousi elokuussa reaalisesti 4 % vuotta aiemmasta) ja vahva työllisyystilanne. Työttömyysaste on pysynyt jo pitkään historiallisen matalana 2 prosentin tuntumassa.   

Kaivannaisteollisuuden alamäki pysähtyi syyskuussa, mutta tammi-syyskuussa kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui 2 %. Jalostusteollisuudessa kasvua on tänä vuonna ollut käytännössä vain sotaan kytkeytyvillä teollisuudenaloilla sekä lääketeollisuudessa. Lähes kaikilla muilla jalostusteollisuuden aloilla tuotantoa oli tammi-syyskuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennustuotanto polki edelleen paikallaan syyskuussa. Etenkin asuntorakentaminen on kehittynyt viime kuukausina heikosti ja supistui vuoden kolmannella neljänneksellä 12 % vuotta aiemmasta. 

Tuotanto on pysynyt viime kuukausina lähes muuttumattomana monilla Venäjän päätoimialoilla

Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.

Venäjän keskuspankki on huolissaan lisääntyvistä inflaatiopaineista

Venäjän keskuspankki laski avainkorkoa jälleen lokakuun kokouksessaan, mutta enää puolella prosenttiyksiköllä. Avainkorko on nyt 16,5 %. Keskuspankki odottaa inflaation hidastuvan edelleen vähitellen, mutta aiemmin ennakoitua maltillisemmin. Keskuspankki arvioi, että avainkorko täytyy pitää ensi vuonna keskimäärin 13–15 prosentissa, jotta 4 prosentin inflaatiotavoite saavutetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 8 % vuotta aiemmasta.  

Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina puolusti kireää rahapolitiikkaa hiljattain myös duumassa. Hän varoitti, että nopea koronlasku johtaisi hyperinflaation tielle ja muistutti 1990-luvun kokemuksista. Vaikka inflaatio on tänä vuonna hidastunut selvästi, hintojen viimeisintä kehitystä kuvaava vuositasolle korotettu kausitasoitettu kuukausi-inflaatio kiihtyi syyskuussa selvästi. Yritysten inflaatio-odotukset ovat nousseet ja kotitalouksien odotukset pysyneet korkeina. Vaikka inflaation kiihtyminen johtuu keskuspankin mukaan pitkälti väliaikaisista tekijöistä (elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousu sekä koulutuspalveluiden kertaluonteiset hinnankorotukset), voivat ne vaikuttaa myös odotuksiin. Lisäksi ensi vuoden alussa inflaatiota nostavat kertaluonteisesti ALV:n ja kunnallispalvelujen säänneltyjen hintojen korotukset.

Nabiullinan mukaan vuodesta 2020 lähtien noin viidennes pankkiluottojen kasvusta Venäjällä on ollut peräisin valtion tukemista luotoista ja totesi, että suurempi tuettujen luottojen määrä vaatii korkeampaa ohjauskorkoa inflaation kurissa pitämiseksi. Luottojen kasvu ylipäänsä on kiihtynyt viime kuukausina ja keskuspankki odottaa nyt luottokannan kasvavan tänä vuonna 8–11 %. Nabiullina peräsikin valtion tuen suuntaamista pankkiluototuksen sijasta siihen, että yritykset hankkisivat enemmän rahoitusta velkakirja- ja osakemarkkinoilta.

Nabiullina ei myöskään näe Venäjän taloudessa merkkejä taantumasta, sillä kasvun hidastumisesta huolimatta työmarkkinoiden kehitys on pysynyt vahvana. Reaalipalkat ovat jatkaneet kasvua ja työttömyys on pysynyt pohjalukemissa. Vaikka tilanne on yksittäisissä yrityksissä heikentynyt, keskuspankin arvion mukaan esim. nelipäiväistä työviikkoa tekevät yritykset työllistävät vain 0,2 % työllisistä. Valtaosa yrityksistä kärsii edelleen työvoimapulasta.   

Uudet pakotteet painavat Venäjän osakepörssiä 

Moskovan osakepörssin markkina-arvo romahti helmikuussa 2022 hyökkäyssodan aiheuttaman markkinapaniikin, pakotteiden, ulkomaisten sijoittajien kaikkoamisen sekä yleisen epävarmuuden takia. Vaikka arvostustasot ovat osin palautuneet, ollaan yhä kaukana sotaa edeltäviltä tasoilta. Pörssin pääindeksi on nyt noin 30 % tammikuun 2022 tasoa pienempi. Moskovan pörssi sekä Kansallinen arvopaperikeskus ovat olleet Yhdysvaltojen pakotelistalla kesäkuusta 2024 alkaen. Koska yhteydet kansainvälisille markkinoille ovat äärimmäisen rajallisia, pörssikauppaa käyvät lähinnä venäläiset toimijat keskenään.

Tänä vuonna pörssi on alkuvuoden piristymisen jälkeen laskenut tasaisesti. Lokakuun lopussa indeksi oli jo 12 % vuoden alkua matalammalla tasolla. Osakekursseja painavat sekä kotimaisen kysynnän hiipuminen että jatkuvasti tiukentuvat länsimaiden pakotteet. Esimerkiksi Lukoilin osakkeet laskivat viikossa 14 % Yhdysvaltojen tuoreimman pakotepäätöksen jälkeen. Yhtiön osakkeilla tehtyjen kauppojen määrä liki kolminkertaistui. Tämä viittaa siihen, että etenkin piensijoittajat kiiruhtivat vähentämään omistuksiaan.

Markkinoilla menestyvätkin etenkin suuret, valtion omistamat yhtiöt. Niiden etuja ovat sekä läheiset suhteet maan johtoon että valtion epäsuora tuki osakekurssien pönkittämiseksi. Valtionyhtiöiden kurssikehitys on sodan aikana eronnut selvästi pörssin yleisindeksin kehityksestä. Vuonna 2024 ruplapohjainen MOEX yleisindeksi laski 7 %, mutta valtio-omisteisten yhtiöiden indeksi kasvoi 99 %. Osakekursseja voi jatkossa tukea myös tuore finanssiministeriön ohjeistus, joka kannustaa valtionyhtiöitä sijoittamaan likvidejä varojaan venäläisten yritysten osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin.

Valtio-omisteisten yhtiöiden indeksi on kehittynyt Moskovan pörssissä viime vuosina huomattavasti keskimääräistä paremmin

Huom. MOEX julkaisee valtio-omisteisten yhtiöiden indeksin vain kerran vuodessa. Indeksin painot eivät ole julkisia, eikä kuluvan vuoden lukua ole siksi saatavilla.

Lähteet: MOEX, BOFIT.

Uudet pakotteet varjostivat myös pääministeri Mishustinin Kiinan-vierailua

Venäjän pääministeri Mihail Mishustin vieraili tällä viikolla Kiinassa maiden välisessä säännöllisesti järjestettävässä korkean tason tapaamisessa ja tapasi myös presidentti Xi Jinpingin. Tapaamisen yhteydessä allekirjoitettiin erilaisia yhteistyöpöytäkirjoja ja tiekarttoja ja taloudellisen yhteistyön julistettiin tiivistyvän entisestään. Viime aikoina taloussuhteiden tiivistämistä ovat kuitenkin vaikeuttaneet monet tekijät.   

Venäjän tavaratuonti Kiinasta (peilitilastojen pohjalta) oli tammi-syyskuussa 74 mrd. dollaria eli 11 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonnin supistuminen johtuu etenkin ajoneuvotuonnista, joka on puolittunut tänä vuonna. Muu tuonti kasvoi kokonaisuudessaan 2 % vuotta aiemmasta. Tuonti on kuitenkin vähentynyt myös monissa muissa tuoteryhmissä kuin ajoneuvoissa, mm. sähkölaitteissa. Tuontia ovat vähentäneet etenkin Venäjän kierrätysmaksut, jotka nostavat tuontiautojen hintoja. Kysyntä on Venäjällä myös ylipäänsä heikentynyt kasvun hidastuessa. Lisäksi länsimaiden pakotteet vaikeuttavat Venäjän ulkomaankauppaa myös Kiinan kanssa.

Venäjän tavaravienti Kiinaan (peilitilastojen pohjalta) oli tammi-syyskuussa 89 mrd. dollaria eli 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viennin väheneminen heijastaa osin raaka-aineiden hintakehitystä, mutta myös monien keskeisten tavaroiden vientimäärät ovat kääntyneet laskuun. Tammi-syyskuussa Kiinan kivihiilen tuonnin määrä Venäjältä supistui 7 %, raakaöljyn 8 % ja nesteytetyn maakaasun (LNG) 17 % vuotta aiemmasta.

Yhdysvaltain uusimmat Venäjän suurimpiin öljyntuottajiin Rosneftiin ja Lukoiliin kohdistuvat pakotteet hillitsevät Venäjän öljynvientiä entisestään. Mediatietojen mukaan monet kiinalaiset ja intialaiset öljynjalostajat ovat pakotteiden vuoksi keskeyttäneet venäläisen öljyn tuonnin ainakin toistaiseksi. Bloombergin keräämät tiedot viittaavat siihen, että venäläisen raakaöljyn viennin määrä on supistunut loka-marraskuun vaihteessa selvästi.

Kiinan raaka-ainetuonnin määrä Venäjältä on supistunut tänä vuonna

Lähteet: CEIC, Kiinan tulli, BOFIT.