Venäjän tuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan jyrkästi, uudet pakotteet lisäävät riskejä

Juuri julkaistussa BOFITin Venäjä-ennusteessa BKT:n kasvun odotetaan jäävän tänä vuonna korkeintaan yhden prosentin tuntumaan. Ilman merkittäviä politiikkamuutoksia tai ulkoisia häiriöitä Venäjän BKT:n oletetaan kasvavan noin yhden prosentin vauhtia myös lähivuodet. Varsinaista talouden kriisiytymistä ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä, mutta talouskehitykseen liittyy huomattavia riskejä niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa.

Talouden epätasapainot rajoittavat Venäjän kasvumahdollisuuksia

Julkiset menot tukevat edelleen kotimaista kysyntää ja etenkin sotaan kytkeytyvien alojen tuotantoa. Venäjän talouden tuotantokapasiteetti alkaa kuitenkin olla täyskäytössä. Siksi julkisia menoja lisäämällä ei enää pystytä saavuttamaan aiempien vuosien kasvulukemia. Koska julkisten menojen kasvu nostaa kaikkia hintoja, keskuspankki on joutunut hillitsemään hintapaineita nostamalla ohjauskoron hyvin korkeaksi. Valtion tukemien, lähinnä sotaan liittyvien alojen toimintaedellytyksiin rahapolitiikalla on vain vähän vaikutusta.

Sen sijaan korkeiden korkojen vaikutus näkyy yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien kasvun hidastumisena.

Korkeat kustannukset, työvoimapula ja verotuksen kiristyminen rajoittavat etenkin sotateollisuuden ulkopuolella toimivien yksityisten yritysten kasvumahdollisuuksia. Siksi palkkojen nousu hidastuu merkittävästi ja yritysten investointimahdollisuudet kaventuvat. Lisäksi valtion tukemien asuntolainaohjelmien merkittävä supistaminen vuonna 2024 ja korkea korkotaso näkyvät jo nyt kotitalouksien luotonoton kasvun pysähtymisenä.

Ennustettua huonomman kehityksen riski kasvaa jatkuvasti talouden epätasapainojen lisääntyessä. Julkisen talouden tasapainottaminen veroja nostamalla ja sotaan liittymättömiä menoja supistamalla voi ajaa talouden taantumaan. Toisaalta myös julkisten menojen jatkuva nopea kasvu voisi johtaa talouden kriisiytymiseen. Venäjän riippuvuus öljytuloista ja Kiinasta aiheuttavat myös riskejä Venäjän taloudelle. Pakotteiden merkittävä kiristyminen voisi johtaa ennustettua heikompaan talouskehitykseen.  

Sotatoimien pidempiaikainen taukoaminen ja pakotepaineen lieventyminen voisivat antaa Venäjän taloudelle kaivatun hengähdystauon. Ilman merkittäviä poliittisia muutoksia Venäjän sotilaallinen varustautuminen, kotimaisen omaisuuden uudelleenjako ja länsimaisten toimijoiden leimaaminen epäystävällisiksi eivät kuitenkaan muuttuisi.

BOFIT ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan jyrkästi

Lähteet: Rosstat (toteutunut), BOFIT Venäjä-ennuste 2/2025.

Uudet pakotteet aiheuttavat lisää paineita Venäjän taloudelle 

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat lisänneet pakotelistalleen Venäjän suurimman öljy-yhtiön, valtion hallinnassa olevan Rosneftin sekä yksityisessä omistuksessa olevan Lukoilin. Yhdessä aiempien listausten kanssa Venäjän neljä suurinta öljyntuottajaa on nyt Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian pakotteiden alaisena. Niiden osuus Venäjän öljyntuotannosta on noin 80 %.  

EU hyväksyi tänään 19. pakotepakettinsa. Myös EU:n pakotelistalle lisätään Rosneft ja toinen suuri öljy-yhtiö Gazpromneft, joka on jo entuudestaan Yhdysvaltain pakotelistalla. Uudessa pakotepaketissa kielletään myös nesteytetyn maakaasun (LNG:n) tuonti Venäjältä kokonaan vuoden 2027 alusta lähtien. Lisäksi EU:n pakotelistalle lisätään 117 ns. varjolaivaa, joita käytetään venäläisen öljyn kuljettamiseen pakotteiden kiertämiseksi (varjolaivastosta tarkemmin esim. elokuussa ilmestyneessä BOFIT blogissa). EU:n pakotelistalla on nyt jo lähes 560 varjolaivaa. Pakotteiden kiertämisen estämistä tehostetaan lisäämällä pakotelistalle uusia venäläisiä ja muissa maissa, mm. Kiinassa, toimivia pankkeja ja yrityksiä.

Uudet pakotteet voivat vaikeuttaa etenkin Venäjän vientiä entisestään. Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut, koska venäläisen öljyn tarjonta saattaa pakotteiden seurauksena supistua. Hintojen nousua kuitenkin hillinnee se, että markkinoilla on nyt runsaasti tarjontaa. Pakotteet voivat johtaa myös Venäjän budjettitulojen vähenemiseen. Tänä vuonna öljy- ja kaasutulojen osuus Venäjän federaatiobudjetin tuloista on ollut noin neljännes.