Kiinan vaihtotaseen ylijäämän paisuessa kasvaa myös pääoman ulosvirta ja Kiinan ulkomainen nettovarallisuusasema

Kiinan ulkomaankaupan kasvava ylijäämä on nostanut vaihtotaseen ylijäämää. Keskuspankin maksutasetilastojen mukaan vaihtotaseen ylijäämä oli tammi-kesäkuussa 294 mrd. dollaria. Viimeisimmän neljän neljänneksen ylijäämä nousi ennätykselliseen 615 mrd. dollariin (3,2 % BKT:stä). Tammi-kesäkuussa tavarakaupan ylijäämä oli 457 mrd. dollaria ja palvelukaupan alijäämä 106 mrd. dollaria. Lisäksi vaihtotaseeseen sisältyy tuotannontekijäkorvauksia ja tulonsiirtoja, joiden alijäämä oli 56 mrd. dollaria. 

Vastaavasti myös rahoitustaseen alijäämä kasvoi ja oli tammi-kesäkuussa 277 mrd. dollaria. Kiinasta virtaisi siis rahoitustaseen varoja ulkomaille selvästi enemmän (345 mrd. dollaria) kuin niitä tuli ulkomailta Kiinaan (68 mrd. dollaria). Suurimmat rahoitustaseen virrat olivat portfoliosijoituksia (osakkeet, joilla ei tavoitella määräävää asemaa yhtiössä, sekä velkakirja- ja rahasto-osuussijoitukset), joita ensimmäisen vuosipuoliskon aikana virtasi Kiinasta ulkomaille 155 mrd. dollarilla ja ulkomailta Kiinaan 37 mrd. dollarilla. Myös suorissa sijoituksissa nettovirta oli Kiinasta ulos ja Kiinan tekemät suorat sijoitukset ulkomaille (78 mrd. dollaria) ylitti Kiinaan tulleet suorat sijoitukset (32 mrd. dollaria).

Sekä vaihtotaseen ylijäämä että rahoitustaseen alijäämä jatkavat kasvuaan

Lähteet: SAFE, Macrobond ja BOFIT. 

Kiinan ulkomainen nettovarallisuusasema on niin ikään kasvanut. Kesäkuun lopussa Kiinan rahoitusvarallisuus ulkomailla oli 11 064 mrd. dollaria (58 % BKT:stä) ja vastaava ulkomainen varallisuus Kiinassa oli 7 256 mrd. dollaria (38 % BKT:stä). Ulkomaisten niin suorien- kuin portfoliosijoitusten kanta Kiinassa on kuitenkin yhä suurempi kuin Kiinan kanta ulkomailla. Viimeisen vuoden aikana Kiina on kasvattanut ulkomaista omistustaan näissä enemmän kuin ulkomainen omistus on kasvanut Kiinassa. Erityisesti portfoliosijoitusten kanta on kasvanut nopeasti.

Keskuspankin hallinnoima valuuttavaranto kattaa kolmanneksen Kiinan ulkomaisesta varallisuudesta. Vaikka maksutaseessa valuuttavaranto supistui tammi-kesäkuussa 41 mrd. dollarilla, on Kiinan koko valuuttavarannon arvo kuitenkin kasvanut arvostusmuutosten seurauksena. Syyskuussa valuuttavarannon arvo oli suurimmillaan, 3 689 mrd. dollaria, sitten kesän 2015. Kultavarantojen arvo on noussut 283 mrd. dollariin (+48 % vuodentakaisesta). Kultavarannon määrää on kasvatettu viimeisen vuoden aikana vain vähän (+2 % vuodentakaisesta). Lisäksi korkojen nousu on kasvattanut varannon arvoa ja dollarin heikkeneminen muiden kuin dollarimääräisten varantojen dollariarvoa. Valuuttamääräisten erien arvo varannossa oli syyskuun lopussa 3 339 mrd. dollaria. Kiina ei julkaise valuuttavarantonsa jakaumaa.

Kiinan varallisuusasema ulkomailla on viime vuosina kasvanut kaikissa pääerissä nopeammin kuin ulkomainen varallisuusasema Kiinassa

Lähteet: SAFE, CEIC ja BOFIT.