Kiinan vienti kasvaa, mutta kauppajännitteet Yhdysvaltojen kanssa vaihteeksi voimistuneet

Kiinan tavaraviennin arvo kasvoi syyskuussa 8 % vuoden takaisesta 330 miljardiin dollariin. Tammi-syyskuun aikana viennin arvo oli 6 % suurempi kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Myös alkuvuoden ajan vaisuna pysynyt tuonti kasvoi syyskuussa 7 % edellisvuodesta, nousten 238 miljardiin dollariin. Koko alkuvuoden osalta tuonnin arvo jäi kuitenkin prosentin pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.

Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on supistunut kuluvan vuoden aikana merkittävästi. Ennen presidentti Trumpin ensimmäisellä kaudella asettamia korkeampia tuontitulleja Yhdysvaltojen osuus Kiinan viennistä oli 19 %. Tämän vuoden syyskuussa osuus oli laskenut 12 prosenttiin. Kiinan tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuoden kolmannella neljänneksellä dollareissa mitattuna 27 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Todellisuudessa kiinalaistuotteiden kulutus Yhdysvalloissa ei kuitenkaan ole vähentynyt yhtä voimakkaasti. Kiina on vuosien varrella oppinut kiertämään korkeita tulleja mm. siirtämällä kokoonpanoteollisuuttaan ja jatkojalostamalla tuotteitaan maissa, joissa tullitaso on matalampi. Kiinan tavaravienti kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä ASEAN-maihin 18 % (joista Vietnamiin 27 %), ja Taiwaniin 16 %.  Vastaavasti Yhdysvaltojen tavaratuonti esimerkiksi Vietnamista ja Taiwanista on lisääntynyt voimakkaasti.  

Jonkinasteisesta välirauhasta huolimatta Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota otti lokakuussa jälleen uusia kierroksia. Kiina ilmoitti uusista vientirajoituksista, jotka koskevat harvinaisia maametalleja 1.12. alkaen ja akkuteknologiaa 8.11. alkaen. Harvinaisten maametallien osalta rajoitukset kohdistuvat erityisesti tiettyihin magneetteihin ja materiaaleihin, joita valmistetaan myös ulkomailla käyttäen kiinalaisia raaka-aineita tai teknologiaa. Akkuteknologian vientirajoitukset koskevat erityisesti huipputason akkuja, joita käytetään puolustuksessa, ilmailussa ja energiavarastoinnissa, sekä keskeisiä akkumateriaaleja, joiden globaalia tuotantoa Kiina hallitsee. Yritysten on haettava vientilupaa Kiinan kauppaministeriöltä (MOFCOM), ja aiempien kokemusten perusteella lupien käsittelyä voidaan strategisesti hidastaa, mikä aiheuttaa viivästyksiä toimitusketjuissa.

Vientirajoitusten julkistuksen jälkeen presidentti Trump uhkasi asettaa Kiinalle jälleen 100 % lisätullit sekä vientirajoituksia kriittisille ohjelmistoille marraskuusta alkaen, mikä laukaisi voimakkaita markkinareaktioita. Seuraavissa lausunnoissa Trump kuitenkin lievensi sävyään. Muutamaa päivää myöhemmin Kiina ilmoitti pakotteista eteläkorealaisen rahtiyhtiön Yhdysvaltain-yksikköä kohtaan, mikä kiristi kauppajännitteitä ennen odotettuja neuvotteluita. Lisäksi maat aloittivat 14.10. vastavuoroisten satamamaksujen perimisen toistensa aluksilta. Yhdysvallat ilmoitti jo alkuvuodesta uusista satamamaksuista Kiinaan liittyville aluksille osana pyrkimystään vähentää Kiinan vaikutusvaltaa globaalissa merenkulussa ja vahvistaa omaa laivanrakennusteollisuuttaan. Kiina vastasi näihin toimiin asettamalla omat maksunsa Yhdysvaltoihin kytkeytyville aluksille samasta päivästä alkaen. Yhdysvaltojen ja Kiinan presidenttien on edelleen määrä tavata lokakuun lopulla Etelä-Koreassa. Yhdysvaltain ilmoittamien Kiinan korkeampien tuontitullien lykkäys päättyy 10. marraskuuta.

Yhdysvaltojen osuus Kiinan tavaraviennistä on supistunut voimakkaasti alkuvuonna

Lähteet: Kiinan tulli, Macrobond ja BOFIT.