Maailmantalouden kasvu oli alkuvuodesta odotettua nopeampaa, mutta jatkossa kasvu on kivikkoisempaa

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa tällä viikolla julkaisemassaan talousennusteessa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 3,1 %. Tämän vuoden ennustetta nostettiin edellisestä, heinäkuussa julkaistusta arvioista, 0,2 prosenttiyksiköllä alkuvuoden odotettua nopeamman talouskasvun vuoksi. Nopeamman kasvun taustalla on pääasiassa Yhdysvaltain asettamien tullien ennakointi, kun yritykset ovat kasvattaneet varastojaan ennen tullien nousua. Maailman tavarakauppa kasvoikin alkuvuodesta hyvin. Viimeisimmän heinäkuussa julkaistun datan perusteella tavarakaupan volyymi oli yli 5 % vuodentakaista suurempaa, mikä on selvästi viime vuosien kasvua nopeampaa. Toinen syy ennakoitua nopeammalle kasvulle oli Yhdysvaltain päätös siirtää tuontitullien voimaantuloa sekä hieman odotuksia matalammat efektiiviset, eli keskimääräiset, tullitasot. Yhdysvaltain efektiivinen tuontitulli laskettuna tullitulojen suhteena tuonnin arvoon alkoi kasvaa huhtikuussa ja kasvoi kesäkuussa noin 10 prosenttiin. Efektiivinen tulli voi nousta vielä jonkin verran, jos uusia tulleja asetetaan tai Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin kauttakulkua matalampien tullien maiden kautta aletaan kitkeä tarkemmin. Kaiken kaikkiaan tullit vaikuttavat voimallisemmin vuoden toisella puoliskolla. Kun myös yritysten varastojen täyttö alkaa olla ohi, maailmankaupan odotetaan hidastuvan loppuvuodesta ja ensi vuonna. Koko tälle vuodelle IMF ennustaa tavara- ja palvelukaupan kasvavan 3,6 % ja ensi vuonna 2,3 %.

Kiinan talouden kasvuennusteen IMF piti ennallaan, mutta näkee kasvunäkymissä negatiivisia riskejä. Kiinteistösektori on heikko, viennin nopean kasvun on vaikea nähdä jatkuvan entisellään, ja maan teollisuuspolitiikan vaikutukset tuottavuuteen alkavat vaimentua. Sen sijaan ennustetta Venäjän talouskasvulle IMF laski, osin viime vuoden nopean kasvun aiheuttamien pohjavaikutusten vuoksi. Intian talousennustetta IMF nosti hieman alkuvuoden nopean kasvun vuoksi siitäkin huolimatta, että Yhdysvallat nosti maan tuontitullin 50 prosenttiin elokuussa.

Ennusteita eri maiden talouskasvusta, %. Edelliset ennusteet suluissa.

Lähteet: IMF:n lokakuun WEO, Maailmanpankin lokakuun alueelliset ennusteet, OECD:n syyskuun Economic Outlook, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) syyskuun talousennuste.

IMF tarkastelee ennusteessaan myös mitä maailmantaloudelle tapahtuisi, jos Yhdysvaltain tullipolitiikassa tapahtuisi muutoksia. Ensimmäisessä skenaariossa Yhdysvallat nostaisi tuontitullinsa korkeimmalle tasolleen, joita se on esittänyt huhtikuun alun Liberation Dayn tulli-ilmoituksissa tai sen jälkeen. Efektiivinen tuontitulli nousisi noin 10 prosenttiyksiköllä nykytasosta. Skenaariossa tullien nousu vaikuttaisi myös kansainvälisiin tuotantoketjuihin laskien vientisektorin tuottavuutta prosentilla. Skenaarion negatiivinen vaikutus maailman BKT:hen olisi ensimmäisenä vuonna 0,3 % suhteessa nykytilanteeseen. Sen jälkeen negatiivinen vaikutus kasvaisi, ja pitkällä aikavälillä tullien nosto laskisi maailman BKT:tä noin puolella prosentilla.

Toisessa skenaariossa Yhdysvallat poistaisi kaikki presidentti Trumpin toisella kaudella asettamat tullit. Tämä laskee maan efektiivistä tuontitullia noin 15 prosenttiyksiköllä. Tullien lasku kasvattaisi maailman BKT:tä vuoden päästä noin 0,3 prosentilla. Vielä suurempi vaikutus olisi kauppapoliittisen epävarmuuden poistumisella, mikä kasvattaisi maailmantaloutta vielä lisäksi 0,5 prosentilla. Epävarmuuden poistumisen positiivinen vaikutus hälvenisi kuitenkin ajan myötä, ja pitkän aikavälin positiivinen vaikutus tullien poistumisella olisi 0,3 %.

Nykyisten tullien vaikutusta on tutkittu myös muualla. Suomen Pankki arvioi tässä kuussa julkaistussa artikkelissaan, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan tänä vuonna asettamat tullit vaikuttavat maailmantalouteen. Vaikutus on hyvin samanlainen kuin IMF:n analyysissä. Yhdysvaltain tullit laskevat maailman BKT:tä 0,3 prosentilla ja Kiinan asettamat tullit Yhdysvalloille kasvattavat yhteisvaikutuksen 0,4 prosenttiin verrattuna tilanteeseen, jossa tulleja ei olisi asetettu. Yhdysvaltain BKT on tullien vuoksi ensimmäisenä vuonna 0,7 % pienempi ja Kiinan noin prosentin pienempi. Vaikutukset euroalueen talouteen ovat maltillisemmat, sen talous on noin 0,2 % pienempi.

Muista tutkimuslaitoksista Kielin maailmantalouden instituutti arvioi, että Yhdysvaltain ja EU:n välinen kesällä solmittu tullisopimus laskisi EU:n BKT:tä 0,1 prosentilla. Yale Budget Lab ja Tax Foundation ovat keskittyneet arvioissaan Yhdysvaltoihin. Tax Foundationin mukaan ennen syyskuun lopulla ilmoitettuja lääkkeiden, rekkojen ja huonekalujen tulleja tänä vuonna asetettujen tullien pitkän aikavälin negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen BKT:hen olisi 0,8 %. Budget Labin arviossa syyskuun lopun tullit ovat mukana. Sen arvion mukaan tullien negatiivinen vaikutus Yhdysvaltain BKT:hen on suurimmillaan ensi vuoden puolessa välissä 1,1 %, ja pitkällä aikavälillä 0,4 %.