Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksen yhteydessä ilmoitettiin uudesta kaasuputkesta Venäjältä Kiinaan ja uuden kehityspankin perustamisesta

Kiinan Tianjinissa 31.8.–1.9. järjestetyssä Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa kokoontui jäsenvaltioiden korkeinta poliittista johtoa ml. Kiinan presidentti Xi Jinping, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Intian pääministeri Narendra Modi. Järjestöön kuuluu nykyisin näiden kolmen maan lisäksi Iran, Kazakstan, Kirgisia, Pakistan, Tadžikistan, Uzbekistan ja Valko-Venäjä. Afganistan ja Mongolia ovat tarkkailijajäseniä ja näiden lisäksi järjestöllä on 15 keskustelukumppanimaata.

Shanghain yhteistyöjärjestö tekee yhteistyötä turvallisuudessa ja terrorisminvastaisessa työssä, mutta käytännön toiminta on ollut suhteellisen vaatimatonta. Jäsenmailla on myös keskenään eriäviä poliittisia ja taloudellisia intressejä. Presidentti Xi maalaili avajaispuheessaan yhteistyön lisäämistä jäsenmaiden kesken mm. perustamalla vihreän siirtymän, digitalisaation ja energiateollisuuden yhteistyöalustat ja lupaamalla lisää lainarahaa ja apurahoja jäsenmaille kehityshankkeisiin ja koulutukseen. Kiina lupasi myös maiden käyttöön Beidou-satelliittipaikannusjärjestelmänsä.

Kokouksessa hyväksyttiin myös Kiinan ajaman uuden kehityspankin perustaminen järjestön puitteissa. Kehityspankin tavoitteena on tukea jäsenmaiden turvallisuus- ja talousyhteistyötä ja rahoittaa infrastruktuurihankkeita. Suurin osa yhteistyöjärjestön maista ovat jo mukana Kiina-vetoisessa Aasian infrastruktuuri-investointipankissa (Asian Infrastructure Investment Bank, AIIB) tai BRICS-maiden perustamassa New Development Bankissa. Molemmat ovat kooltaan suhteellisen pieniä.

Merkittävin talousuutinen oli Venäjän kaasuyhtiö Gazpromin ilmoitus sitovasta aiesopimuksesta Kiinan kanssa hyvin pitkään keskustelussa olleen Siperian voima 2 -kaasuputken rakentamisesta. Noin 2 600 km putki kuljettaisi kaasua Mongolian kautta Kiinaan Venäjän Euroopan-puoleisilta Jamalin ja Länsi-Siperian kentiltä. Putken kokonaiskapasiteetti olisi 50 mrd. kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa noin kolmannesta määrästä, jota Venäjä vei putkikaasua Eurooppaan ennen hyökkäyssodan alkamista. Kyseessä ei kuitenkaan vielä ole toimitussopimus, eikä rakennusaikataulusta ole kerrottu. Sopimusta ei pidetä erityisen houkuttelevana Gazpromille, joka joutunee toimittamaan kaasun huomattavalla alennuksella, eikä Kiina ole sitoutunut putken rakennuskustannuksiin. Gazprom kertoi hinnoista neuvoteltavan myöhemmin. Yhtiö kertoi myös kasvattavansa kaasutoimituksia Kiinaan olemassa olevissa putkissa, pääasiassa Siperian voima 1,8 miljardilla kuutiometrillä 56 miljardiin kuutiomeriin vuodessa.

Kiina ei vahvistanut aiesopimusta vaan kertoi yleisesti maiden allekirjoittaneen yli 20 kahdenvälistä yhteistyösopimusta mm. energia-, avaruusilmailun, tekoälyn, maatalouden, ja koulutuksen aloilla. Kiina myös myönsi venäläisille matkailijoille viisumivapauden kokeiluperusteisesti vuodeksi 15.9. alkaen.

Shanghain yhteistyöjärjestön maiden osuus Kiinan ulkomaankaupasta on yhä suhteellisen vaatimaton

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT. * Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan. **Iran, Pakistan ja Valko-Venäjä