BOFIT Viikkokatsaus 35/2025
Digiruplan käyttöönotolle on asetettu aikataulu
Maksamisen sähköistyminen ja kaupallisten kryptovaluuttojen yleistyminen ovat kasvattaneet keskuspankkien kiinnostusta digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönottoon ympäri maailman. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tuoreen selvityksen mukaan liki kaikki kyselyyn osallistuneet keskuspankit tutkivat aktiivisesti digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönottoa. Käyttöönoton edellyttämä lainsäädäntö on jo olemassa noin 30 prosentilla kyselyyn osallistuneista keskuspankeista, kehittyvissä maissa osuus on huomattavasti keskiarvoa korkeampi.
Venäjän keskuspankki on vuodesta 2020 valmistellut oman digitaalisen keskuspankkirahan eli digiruplan käyttöönottoa. Digitaalinen keskuspankkiraha on keskuspankin liikkellelaskema ja keskuspankin takaama raha samalla tavoin kuin käteinen setelistö. Digitaalinen keskuspankkiraha säilytetään suoraan keskuspankin ylläpitämillä tileillä eikä liikepankeissa. Venäjällä digiruplan suunnitellaan olevan yksi maksamisen väline keskuspankin liikkeelle laskemien seteleiden, keskuspankin pikamaksujärjestelmän ja liikepankkien tarjoamien maksutapojen ohella. Digiruplan ei ajatella olevan säästämisen väline, eikä digiruplatileille makseta korkoa.
Digirupla on tarkoitus ottaa käyttöön vähitellen. Maksujärjestelmän kannalta keskeiset, suurimmat pankit on velvoitettu tarjoamaan asiakkailleen digiruplaan perustuvia pankkipalveluita syyskuusta 2026 alkaen. Asiakkaan on voitava avata digiruplatili ja digiruplia on voitava käyttää tilisiirroissa ja vähittäismaksuissa. Kaikkien yleispankkilisenssillä toimivien pankkien sekä keskisuurten vähittäiskauppojen on tarjottava digiruplaan perustuvia maksupalveluita syyskuusta 2027 ja muiden pankkien syyskuussa 2028. Venäjän Finanssiministeriö valmistelee digiruplan käyttöönottoa federaatiobudjettiin liittyvissä maksuissa jo ensi vuoden aikana.
Digiruplan ohella otetaan käyttöön yhtenäinen, Venäjän kansalliseen maksujärjestelmään perustuva QR-koodi maksamisen helpottamiseksi. Yhtenäisen QR-koodin on määrä tarjota asiakkaalle mahdollisuus maksaa ostoksensa keskuspankin pikamaksulla, liikepankkien järjestelmillä, kaupan osamaksulla tai digiruplalla. Pankkien edellytetään muokkaavan omat järjestelmänsä QR-koodin kanssa yhteensopiviksi vuoden kuluessa, syyskuuhun 2026 mennessä.
Digirupla on käytävä maksuvälineenä kaikissa vähittäiskaupoissa, joiden liikevaihto on yli 120 milj. ruplaa ensi vuoden syyskuuhun mennessä ja keskisuurten vähittäiskauppojen syyskuuhun 2027 mennessä. Vain hyvin pienet vähittäiskaupat, sekä paikat, joissa ei ole internet-yhteyttä on vapautettu digiruplaan liittyvistä vaatimuksista.
Digiruplan käyttöönoton tavoitteena on maksamisen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistaminen. Kehittämällä omia maksamisen järjestelyjä Venäjä pyrkii myös vahvistamaan riippumattomuuttaan ja suojautumaan länsimaiden asettamilta rahoitussektorin pakotteilta. Digirupla täydentää osaltaan Venäjän kansallista maksujärjestelmää. Tähän maksujen välitysjärjestelmään perustuvat myös vuonna 2017 käyttöön otettu Venäjän oma Mir- maksukortti sekä vuonna 2019 käyttöön otettu pikamaksujärjestelmä. Digiruplaan tai Mir – järjestelmään perustuvat maksut eivät käytä eurooppalaista SWIFT- maksujenvälitysjärjestelmää. Siksi rajat ylittävissä maksuissa digiruplan käyttö voisi tulevaisuudessa helpottaa pakotteiden kiertämistä. Taloudelle kotimaisten järjestelmien rakennuskustannus on osa omavaraisuuden tavoittelun ja pakotteilta suojautumisen hintaa. Digiruplan toivottaneen myös vähintään hidastavan ulkomaisten kryptovaluuttojen ja vakaavaluuttojen leviämistä Venäjän markkinoille.
Sähköinen maksaminen on Venäjällä kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kymmenen vuotta sitten käteisen osuus vähittäismaksujen volyymistä oli yhä yli puolet. Alkuvuonna 2025 osuus oli enää noin 13 %. Kaupan liikevaihdosta käteisen osuus on laskenut noin 30 prosenttiin. Käteinen rupla on edelleen merkittävä maksutapa monelle venäläiselle. Keskuspankin tuoreen tutkimuksen mukaan käteinen on merkittävin maksutapa noin neljännekselle venäläisistä, ja liki kolmannes pitää vähintään osaa säästöistään käteisenä. Osuudet ovat hieman kasvaneet edellisvuoteen verrattuna. Maksamisen sähköistyminen ja vähittäismaksujen siirtyminen keskuspankin pikamaksujärjestelmään ja tulevaisuudessa digiruplaan lisäävät viranomaisten mahdollisuuksia valvoa ja tarvittaessa rajoittaa kansalaisten rahansiirtoja.
Käteisen osuus maksamisessa on supistunut
Lähde: Venäjän keskuspankki.