Kiinan vienti Intiaan vetää, tuonti vaatimatonta

Kiinan tullin mukaan maan tavaravienti Intiaan on ollut vahvassa kasvussa. Kuluvana vuonna tavaraa on viety 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja myös aiempina vuosina kasvu on ollut ripeää. Viennin kasvun myötä Intiasta on muodostunut Kiinalle melko tärkeä vientimarkkina. Viime vuonna Kiinan tavaraviennistä 3,4 % suuntautui Intiaan eli hieman suurempi osuus kuin Venäjälle tai Saksaan. Viennin rakenne on Kiinalle varsin tavanomainen. Vuonna 2024 viennistä 55 % oli koneita ja laitteita, 13 % kemikaaleja ja 7 % metalleja ja 5 % tekstiileitä ja vaatteita.

Kiinan tullin mukaan tavaratuonti Intiasta on varsin vähäistä etenkin Intian talouden kokoluokkaan suhteutettuna. Karkeasti arvioituna tuonti ei ole kasvanut lainkaan 15 vuoteen ja viime vuonna enää 0,7 % tuonnista tuli Intiasta. Osuus on samaa luokkaa kuin Kiinan tuonti Irlannista. Kiinan tavaratuonti Intiasta on raaka-ainepainotteista. Tuonnista 28 % oli kaivannaisia (pääasiassa rautamalmia), 17 % maataloustuotteita, 14 % koneita ja laitteita, 13 % kemikaaleja ja 8 % metalleja. Vähäisen tuonnin ja kasvaneen viennin myötä Kiinalla on huomattava tavarakaupan ylijäämä Intian kanssa. Kiina ei julkaise maakohtaisia tilastoja palvelukaupasta, mutta Intia on kansainvälisesti merkittävä palveluviejä ja on mahdollista, että palvelukaupassa Kiinalla on alijäämä Intian kanssa.

Suorien sijoitusten virrat maiden välillä ovat vaatimattomia. Intian kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Kiinasta on tehty 23. eniten suoria sijoituksia Intiaan huhtikuun 2000 ja maaliskuun 2025 välillä eli hieman vähemmän kuin Ruotsista (22.). Kiinan osuus investoijana Intiaan on viime vuosina pikemminkin pienentynyt, kun muista maista on saatu enemmän sijoituksia. Osa kiinalaisten suorista sijoituksista saattaa kuitenkin tulla Hongkongista, josta Intiaan on sijoitettu 15. eniten, mikä on Espanjan luokkaa (16.). Myös Hongkongista Intiaan tulleet sijoitukset ovat viime vuosina olleet hyvin vähäisiä. Kiinan kauppaministeriön tilastojen mukaan suorat sijoitukset Intiasta ovat viime vuosina olleet vain muutaman miljoonan dollarin luokkaa eli huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi Suomesta.

Kuluvalla viikolla Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili New Delhissä tapaamassa Intian pääministeriä Narendra Modia, ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankaria ja kansallista turvallisuusneuvonantajaa Ajit Dovalia. Tapaamisten pääasiallinen tarkoitus oli valmistella pääministeri Modin tapaamista Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa Pekingissä kuun lopulla Shanghain yhteistyöjärjestön (Shanghai Cooperation Organisation) vuosikokouksen yhteydessä. Valmistelujen ohella maat sopivat palauttavansa suorat lentoyhteydet Kiinan ja Intian välille, mitkä keskeytettiin vuonna 2020 sekä helpottavansa viisumikäytäntöjä. Intian mukaan myös kolme Himalajan rajanylityspaikkaa avataan rajakaupalle.

Kiinan ja Intian suhteet vaikuttavat olevan hieman paranemassa. Intialla tähän on kiinnostusta, kun Pakistan-suhde on tänä vuonna kärjistynyt ja toisaalta maan suhde Yhdysvaltoihin on heikennyt. Presidentti Donald Trump on asettanut Intialle korkeat tullit ja on ilmoittanut nostavansa niitä edelleen ensi viikolla (27.8.), koska Intia ostaa merkittävästi venäläistä öljyä. Kiina saattaa nähdä tämän mahdollisuutena parantaa Intia-suhdettaan ja lyödä hieman kiilaa Intian Yhdysvaltojen suhteisiin. Suhteiden lämpeneminen saattaa kuitenkin jäädä pintapuoliseksi, kun Intia kokee olevansa myös suurvalta ja Kiinan haastaja, ja maiden väliset rajariidat kärjistyvät aika-ajoin yhteenotoiksi.

Kiinan tavaravienti Intiaan vetää, tuonnissa ei juuri muutosta 15-vuoteen

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT