Venäjän taloustilanne heikkenee

Venäjän tuotannon kasvu on hyytynyt tänä vuonna, mutta ainakaan toistaiseksi talous ei näytä vajonneen varsinaiseen taantumaan. Kasvu on hiipunut talouden epätasapainojen pahentumisen, korkean korkotason kysyntää hillitsevän vaikutuksen ja öljyn hinnan laskun vuoksi. Öljyn hinnan lasku on leikannut sekä vienti- että budjettituloja. Tulojen vähenemisestä huolimatta budjettimenoja on viime kuukausina jälleen lisätty reippaasti sotaan kytkeytyvän tuotannon pönkittämiseksi. Inflaatio on pysynyt edelleen nopeana.  

BKT:n kasvu hidastui edelleen huhti-kesäkuussa

Rosstatin ennakkoarvion mukaan Venäjän BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 % vuotta aiemmasta. Kasvu hidastui entisestään alkuvuoteen verrattuna ja jäi odotuksia heikommaksi. Venäjän keskuspankin tuoreessa ennusteessa toisen neljänneksen kasvuksi odotettiin 1,8 % ja Bloombergin analyytikkokyselyssä 1,5 %. Alustavat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että neljännesvuositasolla Venäjän tuotanto kääntyi jälleen hienoiseen kasvuun eli talous ei vajonnut taantumaan. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvua kertyi 1,2 % vuotta aiemmasta.

Kansainväliset ennustajat ovat viime kuukausina laskeneet arvioitaan Venäjän tämän vuoden BKT:n kasvusta. IMF odottaa nyt Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna 0,9 % ja ensi vuonna 1 %. Consensus Economicsin heinäkuun raporttiin kerättyjen BKT-ennusteiden keskiarvo on 1,4 % tälle vuodelle ja 1,3 % vuodelle 2026. Venäjän keskuspankki piti elokuun alussa julkaistun ennusteensa ennallaan eli odottaa yhä BKT:n kasvavan tänä vuonna 1–2 % ja ensi vuonna 0,5–1,5 %.

Tulevaan talouskehitykseen voi vaikuttaa myös presidentti Trumpin ja presidentti Putinin perjantaille sovittu tapaaminen. Vaikka tapaamiselta ei etukäteen odoteta läpimurtoa rauhanneuvotteluihin, voisi Venäjän kannalta suotuisa lopputulos vähentää talouteen kohdistuvia paineita. Jos taas Yhdysvallat asettaisi Venäjälle uusia talouspakotteita, Venäjän heikkenevä taloustilanne voisi vaikeutua entisestään jopa huomattavasti.   

Venäjän BKT:n kasvu hidastui entisestään huhti-kesäkuussa

Lähteet: Rosstat, BOFIT.

Tuotanto on supistunut monilla toimialoilla tänä vuonna 

Teollisuustuotanto on tänä vuonna supistunut useimmilla toimialoilla. Jalostusteollisuus pysyi kokonaisuudessaan yhä kasvussa sotaan kytkeytyvien teollisuudenalojen vetämänä, mutta useimmilla muilla toimialoilla tuotanto supistui (esim. elintarvike-, metalli- ja autoteollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus). Kaivannaistuotanto väheni tammi-kesäkuussa 2 % vuotta aiemmasta. Lisäksi kuljetusten määrä ja tukkukauppa supistuivat tammi-kesäkuussa, mikä osaltaan heijastanee kaivannaistuotannon heikkoa kehitystä.

Myös kuluttajien tilanne on heikentymässä. Rakentamisen kasvu on viime kuukausina tyrehtynyt. Etenkin asuntorakentamisen kehitys on heikentynyt ja tammi-kesäkuussa asuntoja rakennettiin 2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntoluottojen kasvu on hiipunut, kun tukiohjelmia on lopetettu. Vähittäiskauppa kasvoi tammi-kesäkuussa vielä 2 % vuotta aiemmasta. Kauppaa on edelleen tukenut palkkojen nousu ja matala työttömyys. Monet suuret venäläisyritykset ovat kuitenkin jo ilmoittaneet siirtymisestä lyhennettyyn työviikkoon. Kysyntä on vähentynyt ja yritysten voitot ovat supistuneet.

Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoa heinäkuussa

Keskuspankki näkee talouskasvun hyytymisen heijastavan kysynnän hiipumista ja arvioi inflaation hidastuneen viime kuukausina odotettua nopeammin. Siksi keskuspankki päätti heinäkuun kokouksessaan laskea avainkorkoa kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on nyt 18 %. Keskuspankki alkoi laskea avainkorkoa kesäkuussa historiallisen korkealta 21 prosentin tasolta.

Keskuspankki kuitenkin näkee edelleen riskitekijöitä, kuten korkeina pysyneet inflaatio-odotukset ja ruplan kurssikehityksen, jotka voivat estää inflaation hidastumista jatkossa. Seuraavassa kokouksessa (12.9.) korkopäätöstä harkitaan toteutuneen talous- ja hintakehityksen pohjalta.       

Keskuspankin päivitetyssä ennusteessa arvioidaan inflaation hidastuvan hieman aiemmin ennustettua nopeammin. Heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat 9 % vuotta aiemmasta. Tämän vuoden lopussa kuluttajahintojen odotetaan olevan 6–7 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Inflaation ennakoidaan hidastuvan 4 prosentin tavoitteeseen ensi vuoden lopulla. Samalla myös ennustetta avainkorosta on hieman laskettu. Tämän vuoden keskikoroksi arvioidaan noin 19 % ja ensi vuoden korkoennuste on laskettu 12–13 prosenttiin.    

Federaatiobudjetin alijäämä on paisunut 

Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-heinäkuussa 3 % vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot supistuivat 19 % matalamman öljyn hinnan vetämänä. Muut tulot kasvoivat 14 %. Etenkin yritysten voittoveroista saatavat tulot ovat kasvaneet nopeasti. Voittoveroa korotettiin tuntuvasti tämän vuoden alussa. Arvonlisäverotulojen kasvu taas heijastaa pitkälti hintojen nopeaa nousua. 

Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-heinäkuussa 21 % vuotta aiemmasta. Alijäämä paisui jälleen heinäkuussa ja tammi-heinäkuussa sitä kertyi yhteensä jo lähes 5 000 mrd. ruplaa (2 % BKT:stä). Finanssiministeriön mukaan suuri alijäämä johtuu siitä, että menoja jaksotetaan jälleen aiempaa etupainotteisemmin. Edellisinä vuosina vuoden lopussakin on silti nähty menopiikki.

Koko tälle vuodelle budjetoitu federaatiobudjetin alijäämä on 3 800 mrd. ruplaa. Tämän vuoden budjettikehikkoa muutettiin kesäkuussa, jolloin suunniteltua alijäämää kasvatettiin tuntuvasti.  Venäjän finanssiministeriö on jo ilmoittanut, että syyskuussa budjettikehikkoa aiotaan jälleen rukata. Muutosten yksityiskohdista ei ole vielä tietoja, mutta ainakin budjetin alijäämän odotetaan kasvavan entisestään.  

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo on kasvanut, kun sinne on siirretty aiempia öljytuloja. Rahaston likvidien varojen

Venäjän federaatiobudjetin menot ovat kasvaneet viime kuukausina nopeasti, tulot eivät

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, CEIC, BOFIT.

Ulkomaankauppa on vähentynyt

Venäjän tavaraviennin arvo on supistunut viime kuukausina. Kesäkuussa viennin arvo oli 8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Vientiä on painanut etenkin öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinatilanteen ja venäläiseen öljyyn kohdistettujen uusien pakotteiden seurauksena. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan venäläisen raakaöljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-heinäkuussa noin 60 dollaria tynnyriltä eli 16 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäläisen öljyn alennus verrokkilaatuihin nähden on kaventunut hieman viime kuukausina noin 11 dollariin tynnyriltä. Tammi-kesäkuussa Venäjän tavaraviennin arvo supistui 6 % vuotta aiemmasta ja oli 196 mrd. dollaria.

Myös tavaratuonti kääntyi kesällä hienoiseen laskuun kevään kasvupiikin jälkeen. Kesäkuussa tuonnin arvo oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuontia on hillinnyt kysynnän kasvun hiipuminen ja etenkin investointitavaroiden osalta korkea korkotaso. Autotuonti Kiinasta on supistunut jyrkästi tuontiautoihin kohdistuneiden kierrätysmaksujen korotuksen jälkeen. Tammi-kesäkuussa Venäjän tavaratuonnin arvo oli 139 mrd. dollaria eli noin prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin.  

Uudet pakotteet rajoittavat jatkossa Venäjän ulkomaankauppaa entisestään. EU hyväksyi heinäkuun puolivälissä tuoreimman 18. pakotepakettinsa, jossa tiukennetaan etenkin Venäjän raaka-ainevientiin kohdistuvia rajoituksia. Uusia pakotteita ja niiden merkitystä on analysoitu tarkemmin tuoreessa BOFIT-blogissa. Yhdysvallat on myös ilmoittanut aikovansa asettaa Intialle ylimääräisen 25 prosentin tuontitullin elokuun lopussa, jos Intia jatkaa venäläisen öljyn ostamista.

Venäjän tavarakauppa on supistunut viime kuukausina

Lähteet: Venäjän keskuspankki, BOFIT.