Kiinan ja Kaakkois-Aasian maiden talouskytkökset ovat tiiviit

Kiina ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö (ASEAN) saivat hiljattain päätökseen neuvottelut vapaakauppa-alueensa laajentamisesta. ASEAN-yhteistyöjärjestöön kuuluu kymmenen jäsenmaata, kuten Indonesia, Vietnam, Thaimaa, ja Filippiinit. ASEAN-maat muodostavat yhdessä vapaakauppa-alue AFTAn, ja siitä laajennettu jäsenmaiden ja Kiinan välinen vapaakauppa-alue astui voimaan vuonna 2010. Uusitun sopimuksen neuvottelut alkoivat 2022, ja se kattaa digitaalisia sekä vihreän siirtymän teknologioita ja sujuvoittaa tulli- ja toimitusketjuyhteistyötä.

ASEAN on Kiinan suurin kauppakumppani. Kiinan tullitietojen mukaan maan kaupankäynnin arvo jäsenmaiden kanssa oli 234 mrd. dollaria vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana, ja tulee mitä todennäköisimmin nousemaan yli biljoonaan dollariin vuoden loppuun mennessä. Kaupankäynti ASEAN-maiden kanssa kattaa lähes 20 % Kiinan kokonaiskaupasta.

Kiina ja ASEAN ovat merkittäviä kauppakumppaneita

Lähteet: Kiinan tulli, Macrobond, CEIC ja BOFIT

Kaakkois-Aasiasta on muodostunut merkittävä kohde kiinalaisyritysten tehdasteollisuuden investoinneille, sillä yritykset ovat halunneet hyötyä alueen halvasta työvoimasta, markkinoista sekä keskeisestä sijainnista kansainvälisten toimitusketjujen osalta. Kiinalaisyritysten teollisuustuotannon investoinnit Kaakkois-Aasiaan ovat myös auttaneet yrityksiä kiertämään eri maiden Kiinalle asettamia tullimaksuja. Kiinalaisinvestoinnit alueelle kasvoivat jyrkästi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensimmäisen kauden aikana, jolloin maa asetti Kiinalle kovia tullimaksuja.

Kaakkois-Aasian järjestön virallisten lukujen mukaan teollisuuden kiinalaisinvestointien osuus olisi varsin alhainen (8 % vuonna 2022). Järjestön viralliset tilastot eivät kuitenkaan ota huomioon holdingyrityksiä eikä ulkomaisia investoinnin sijoitusvälineitä. Näin ollen Kiinan varsinainen osuus investointitoiminnasta jää tilaston ulkopuolelle, sillä merkittävä osuus kiinalaisyritysten ulkomaansijoituksista reitittyy Hongkongin kautta. Yksityiskohtaisemmin kansainvälistä sijoitustoimintaa tutkivan fDi Markets -yhtiön mukaan vuonna 2023 kiinalaisyritysten teollisuustuotannon uusinvestoinnit ASEAN-maissa ylsivät 26,4 mrd. dollariin. Kiinalaisinvestoinnit olivat noin kymmenen miljardia suuremmat kuin Yhdysvaltojen (7 mrd.), Etelä-Korean (5,7 mrd.) ja Japanin (2,4 mrd.) investoinnit yhteenlaskettuna. Vuonna 2018, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota alkoi, kiinalaisyritysten teollisuustuotannon uusinvestoinnit ASEAN-maihin kaksinkertaistuivat edellisvuodesta.

Kiinan ulkomaiset investoinnit keskittyvät etenkin teollisuustuotantoon ASEAN-maissa

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC, BOFIT ja fDi Markets

Ajatushautomo Rhodium Groupin sekä fDi Marketsin mukaan Kiinan suorista sijoituksista ulkomaille keskimäärin 45 % on suuntautunut ASEAN-maihin. Suurin osa näistä on ollut tehdasteollisuuden investointeja. Kemikaali- ja terästeollisuus ovat perinteisesti olleet suurimpia kiinalaisyritysten investointikohteita Kaakkois-Aasiassa, mutta yhä kasvava määrä sijoituksista kohdistuu sähköauto- ja älypuhelinvalmistukseen sekä akku- ja puolijohdeteknologioihin. Kiinalaisinvestoinnit ovat keskittyneet etenkin neljään ASEAN-maahan: Indonesiaan, Vietnamiin, Thaimaahan ja Malesiaan. Indonesiassa kiinalaisyritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja sähköautojen tuotantoon, kun taas pienet sekä keskisuuret sijoitukset ovat useammin suuntautuneet Thaimaahan, Vietnamiin, ja Malesiaan. Arvolla mitattuna autoteollisuus vastasi 45 prosentista kiinalaisinvestoinneista ASEAN-maihin vuosien 2018–2024 aikana, tieto- ja viestintäteknologia ja elektroniikka sekä uusiutuvan energian teknologiat kukin 15 % ja kulutustavarat 9 %.

Kiina on lähiaikoina ollut aktiivisempi kehittämään suhteitaan järjestöön kuuluvien maiden kanssa. Kiinan presidentti Xi Jinping matkasi Kaakkois-Aasiaan huhtikuussa. Matkaa edelsi Yhdysvaltojen julkistamat niin kutsutut vastavuoroiset tullit, jotka olivat etenkin Kiinalle sekä Kaakkois-Aasian maille korkeat. Vierailuillaan Presidentti Xi puhui protektionismia ja unilateralismia vastaan.

Kiinan välit jäsenmaihin ovat kuitenkin osaltaan tulehtuneet muun muassa Kiinan teräksen ylituotannon sekä Kiinalaisyritysten tiukan hintakilpailun myötä. Teollisuuden välituotteet koostavat suuren osan Kiinan viennistä Kaakkois-Aasiaan, mutta maat ovat olleet huolissaan siitä, että kiinalaisyritykset pyrkisivät enenevissä määrin viemään kulutushyödykkeitä jäsenmaihin. Etenkin Indonesian tekstiiliteollisuus on kärsinyt, kun kiinalaiset verkkomyyntialustat ovat yleistyneet maassa. Maan tekstiiliteollisuudesta irtisanottiin noin 80 000 työntekijää vuoden 2024 aikana.