Maailman sotilasmenot ovat kasvussa

Tukholman Rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn kokoamien tilastojen mukaan maailman valtioiden sotilasmenot kasvoivat viime vuonna etenkin suuressa osassa Eurooppaa ja Lähi-itää. Suurista maista erityisen nopeaa kasvu oli Israelissa ja Venäjällä, mutta myös muutamissa EU:n jäsenmaissa SIPRIn laskemat sotilasmenot kasvoivat hyvin nopeasti.

Yhdysvaltojen sotilasmenot (997 mrd. USD) kattavat yksin yli kolmanneksen maailman valtioiden yhteenlasketuista sotilasmenoista. NATOn eurooppalaisten jäsenmaiden sotilasmenot ovat noin 18 % ja Kiinan noin 12 % maailman sotilasmenoista.  Venäjän osuus oli viime vuonna 5,5 %.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta on tullut sotilasmenoilla laskien yksi maailman suurimmista sotilasmahdeista. Ukrainan sotilasmenot (65 mrd. USD) ovat viime vuodet olleet samaa suuruusluokkaa kuin esim. Ranskan sotilasmenot.  Ukraina käyttää puolustukseen noin 35 % BKT:staan. Arviossa ei ole mukana Ukrainan saama sotilaallinen materiaaliapu, mikä oli viime vuonna arvoltaan noin 60 mrd. USD. Jos avustuksena saatu materiaali laskettaisiin mukaan Ukrainan sotilasmenoihin, maa olisi maailman neljänneksi suurin sotilasmenoilla mitattuna.

Maailman 10 suurinta maata sotilasmenoilla mitaten

Lähde: SIPRI Military Expenditure Database 2024. EurNATO on NATOn kaikkien eurooppalaisten jäsenmaiden (ml. Turkki) yhteenlaskettu summa.

Venäjällä tappiot ja sodan kulut kasvavat

SIPRIn arvion mukaan Venäjän sotilasmenot olivat viime vuonna noin 149 mrd. USD (13 800 mrd. ruplaa), eli 38 % suuremmat kuin vuonna 2023. Hyökkäyssotaa edeltäneeseen vuoden 2021 tasoon verrattuna Venäjän sotilasmenot ovat yli kaksinkertaistuneet. Viime vuonna sotilasmenot vastasivat jo yli 7 % Venäjän bruttokansantuotteesta, kun vuonna 2021 osuus oli 3,6 %. SIPRIn arvioihin sisältyy budjetin puolustusmenojen lisäksi osuuksia myös muista budjettiluokista kuten kansalliskaartin ja rajavalvonnan menoja ja esim. puolustushallinnon eläkkeitä. Joissain arvioissa menoihin lasketaan myös federaatiobudjetista maksettuja Ukrainalta miehitettyjen alueiden siviili- ja sotilashallinnon kuluja sekä Venäjän Kurskin ja Belgorodin alueen linnoitustöitä. Näiden osuus kaikista sotilasmenoista on kuitenkin pieni.

Venäjän federaatiobudjetti ja etenkin sotilasmenot ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa vaikeammiksi arvioida. Toteutuneita menoja ei enää julkaista, ja hyväksytyissä budjeteissa salattujen menojen osuus on kasvanut. Tämän vuoden budjetissa noin 30 % menoista oli salattu kokonaan. Lisäksi sotaan liittyviä menoja katetaan merkittävissä määriin myös aluebudjettien ja budjetin ulkopuolisten rahastojen kautta. Siksi todelliset sotilasmenot luultavasti ovat SIPRIn arvioita suuremmat. Kuluvan vuoden budjetin perusteella sotilasmenojen ennakoidaan kasvavan tänäkin vuonna selvästi nopeammin kuin federaatiobudjetin muiden menojen.  

Sotilasmenojen kasvu painottuu kaluston ja materiaalin tilauksiin, mutta myös miehistöön liittyvät kulut ovat kasvaneet. Tutkija Janis Kluge arvioi, että tammi-kesäkuussa 2025 rekrytoitiin noin 190 000 uutta sopimussotilasta. Aluebudjeteista maksettujen kirjautumisbonusten määristä lasketun arvion perusteella viime vuonna samaan aikaan rekrytoitiin 155 000 ja loppuvuonna 220 000 uutta sotilasta.

Venäjän miehistötappioista ei ole virallista tietoa. Alarajana voidaan pitää Mediazonan tietokantaa varmistetuista kuolleista, joita on sodan alusta lukien kertynyt 117 000 henkeä. Todellisen määrän arvioidaan kuitenkin olevan yli kaksinkertainen. Läntisten arvioiden mukaan Venäjä on menettänyt kuolleina ja haavoittuneina tähän mennessä noin miljoona miestä. Kymmenen vuotta kestäneen Afganistanin sodan tappiot olivat eri arvioiden mukaan noin 50 000 kuollutta ja haavoittunutta neuvostosotilasta. Myös nykyisen sodan aikana Venäjän väestötilastoista on tullut salaisia, mikä vaikeuttaa todellisten tappioiden arviointia.

Vuoden 2024 elokuusta alkaen uusille sotilaille federaatiobudjetista maksettava kertapalkkio on ollut 400 000 ruplaa (4000 euroa) ja lisäksi aluebudjeteista maksetaan keskimäärin noin 1,6 miljoonan ruplan (16 000 euron) suuruinen lisä. Monilla alueilla palkkio on tuntuvasti tätä suurempi. Tosin viime kuukausina muutamilla alueilla bonusta on jouduttu leikkaamaan tuntuvasti aluebudjettien tasapainottamiseksi. Bonuksen lisäksi rekrytoinnin houkuttelevuutta selittää, että keskipalkka Venäjällä on hieman alle 100 000 ruplaa (1000 euroa) kuukaudessa. Sotilaan kuukausipalkka kaikkine lisineen on arvioilta noin 240 000 ruplaa.

Re:Russia tutkijaryhmittymä arvioi hiljakkoin, että alkuvuonna 2025 sopimussotilaiden kirjautumisbonuksiin, palkkoihin sekä korvauksiin kuolleille ja haavoittuneille kului noin 2000 mrd. ruplaa. Summa on noin kolmanneksen suurempi kuin edellisvuoden arvio. Kasvua selittävät sekä merkittävästi nousseet kirjautumisbonukset että miehistötappioiden kasvu. Mikäli loppuvuoden menot ovat samalla tasolla, hyökkäyssodan suorat miehistökulut olisivat tänä vuonna noin 2 % BKT:sta. Näistä menoista vain osa näkyy federaatiobudjetissa.

Suurten kirjautumisbonusten ja kuukausipalkan lisäksi sotilaita houkutellaan monilla muilla eduilla. Esimerkiksi sopimussotilaiden pankkilainoille on luvattu maksuhelpotuksia, millä lienee tarkoitus houkutella ylivelkaantuneita armeijan riveihin. Järjestelyn kustannukset kaatunevat pankkisektorin hoidettaviksi. Sotilaille on tarjolla myös mm. edullisia asuntolainoja sekä perheenjäsenille helpotettu pääsy kouluihin ja yliopistoihin. Monet näistä ylimääräisistä eduista eivät näy sotilasmenoissa, mutta ne vääristävät talouden rakennetta suosimalla sotatoimiin osallistuvia kaikkien muiden kustannuksella. Tällaiset toimet voivat vahvistaa sekä sotateollisuuden että sotilaiden asemaa taloudessa myös pitkälle tulevaisuuteen.