Juanin kansainvälistyminen etenee hitaasti, vaikka osuus Kiinan ulkomaankaupassa kasvaa

Kiinan keskuspankin pääjohtaja Pan Gongsheng maalaili kesäkuussa Shanghaissa pitämässään puheessaan maailman valuuttajärjestelmän tulevaisuutta, jossa juanilla olisi entistä suurempi merkitys ja joka vähentäisi yhteen valuuttaan keskittyvän järjestelmän riskejä. Tästä ollaan kuitenkin yhä kaukana. Tilastojen mukaan juanin kansainvälinen käyttö ei ole viime aikoina lisääntynyt muualla kuin Kiinan omassa ulkomaankaupassa.

Pankkien kansainvälisiä maksutietoja välittävän Swiftin tilastoissa juanin osuus kansainvälisestä maksuliikenteestä laski toukokuussa 2,9 prosenttiin kun se viime vuonna kävi 4,7 prosentissa. Juan tippui kuudenneksi käytetyimmäksi kansainväliseksi maksuvaluutaksi Kanadan dollarin taakse.  Samaan aikaan Kiinan oman kansainvälisen juanmaksujen selvitysjärjestelmän (CIPS) käyttö lisääntyy. Viime vuonna järjestelmässä välitettyjen maksujen arvo kasvoi yli 40 % 175 000 mrd. juaniin (25 000 mrd. dollaria). Mukana on jo yli 1 500 ulkomaalaista pankkia. Arvioiden mukaan suurin osa ulkomaisten pankkien CIPS-maksujen viesteistä välitetään yhä Swiftin kautta. Talouslehti Caixinin mukaan Swiftin käyttö on kuitenkin viime aikoina vähentynyt, mikä voi selittää juanin osuuden laskua Swiftin tilastoissa. Viime kuukausina CIPS:n välityksellä on tehty keskimäärin noin 30 000 maksua päivässä. Tämä on kuitenkin vain murto-osa Swiftin yli 50 miljoonasta maksuviestistä. 

Keskuspankkien valuuttavarannoissa juanin osuus on laskenut vuoden 2022 huipun jälkeen. IMF:n tilastoissa juanin osuus oli maaliskuun lopussa 2,1 % keskuspankkien allokoiduista valuuttavarannoista (2,8 % maaliskuussa 2022). Varannon arvo raportoidaan dollareissa ja juanin heikkeneminen dollaria vastaan viime vuosina selittää noin puolet osuuden laskusta. Myös dollarin osuus on hieman laskenut kolmen vuoden takaiseen verrattuna (57,7 % maaliskuussa 2025), kun taas euron osuus on hiukan kasvanut (20,1 %). Keskuspankit ovat hajauttaneet varantojaan, ja muiden valuuttojen osuus on kasvanut. Keskuspankit ovat lisänneet myös kullan määrää varannoissaan.

Ulkomaiset sijoittajat ovat olleet varovaisia sijoittamaan Kiinan velkakirjoihin. Ulkomaisten sijoitusten arvo Manner-Kiinan velkakirjamarkkinoilla oli maaliskuun lopussa 4 400 mrd. juania (610 mrd. dollaria). Arvo on laskenut viime kesästä (elokuussa 4 600 mrd. juania), mitä selittänee heikko tuottokehitys ja lisääntyneet geopoliittiset riskit. Kiinassa korot ovat viime vuosina laskeneet suurta osaa muuta maailmaa matalammalle. Ulkomaisen omistuksen osuus Kiinan velkakirjamarkkinoilla on hyvin pieni (2,4 %).

Kiinan ulkomaankaupassa juanin käyttö on lisääntynyt. Osittain tätä selittää kauppa Venäjän kanssa, joka on siirtynyt suurimmaksi osin juanmääräiseksi. Huhtikuussa Kiinan keskuspankin myös kerrottiin kehottaneen valtionyhtiöitä suosimaan juanin käyttöä ulkomaantoiminnoissaan. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 31 % Kiinan ulkomaankaupasta tehtiin juaneissa. Euroopan keskuspankin julkaisemassa selvityksessä arvioidaan juanin osuuden maailmankaupasta hiukan kasvaneen, mutta olevan yhä hyvin pieni (alle 2 %). Dollarin ja euron osuus on pysynyt huomattavana (molemmat n. 40 %). Juanin osuus viennin hinnoittelussa on kasvanut eniten Euroopassa (mikä selittynee Venäjän-kaupalla) ja Aasian maissa, mutta on näissäkin vain 1,5–2 % viennin arvosta. Afrikan ja Lähi-idän maissa vientiä ei tehdä käytännössä lainkaan juaneissa. Viime vuosina euron ja dollarin käyttö on selvityksen mukaan vähentynyt eniten Venäjällä, Valko-Venäjällä sekä useissa Keski-Aasian maissa.

Juanin osuus Kiinan ulkomaankaupassa on kasvanut ja lähentelee jo vuoden 2015 huippua

Lähteet: Kiinan keskuspankki, SAFE, CEIC ja BOFIT