Kiina investoi merkittävästi kotimaiseen kriittisten raaka-aineiden tuotantoon

Kiina johtaa monien kriittisten raaka-aineiden tuotantoa maailmanlaajuisesti, ja maa jatkaa vahvoja investointeja kaivostoimintaan ja jalostukseen etenkin harvinaisissa maametalleissa. Harvinaiset maametallit ovat osa kriittisiksi raaka-aineiksi kutsuttuja taloudellisesti ja strategisesti merkittäviä raaka-aineita. Harvinaiset maametallit ja niistä valmistetut kestomagneetit ovat tärkeitä muun muassa elektroniikka- ja puolustusteollisuudessa sekä moottoreiden ja tuuliturbiinien valmistuksessa. Kiina on monen kriittisen raaka-aineen suurin tuottajamaa, ja varsinkin harvinaisten maametallien prosessointi tapahtuu pitkälti Kiinassa. Euroopan Unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksessa todettiin, että 34:stä EU:lle kriittisestä raaka-aineesta Kiina on suurin tuottajamaa kahdenkymmenenneljän osalta, ja Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan vuonna 2024 yli 90 % harvinaisten maametallien jalostuksesta tapahtui Kiinassa.

Viime vuosina Kiina on panostanut harvinaisten maametallien tuotantoketjuun etenkin paikallisesti, muun muassa säädöksillä, jotka vaativat yrityksiä kirjaamaan ja ilmoittamaan harvinaisten maametallien käytöstä ja määristä tuotannossa, sekä asettamalla jalostus- ja kaivostoiminnalle tuotantotavoitteita harvinaisten maametallien osalta.

Lähinnä jalostus- ja prosessointitoimintaa on keskitetty kotimaahan ja Kiina on yhä pitkälti riippuvainen kiinalaisyritysten ulkomaisesta kaivostoiminnasta.  Tästä syystä maan keskushallinto on kasvattanut paikallista malminetsinnän rahoitusta merkittävästi. Myös lukuisat paikallishallinnot ovat lisänneet tukitoimia malminetsintäoperaatioille, jonka lisäksi Kiina tukee kaivosteollisuuttaan muun muassa veronkevennyksillä ja valtionavustuksella.

Markkina-arvoltaan vuonna 2024 Kiinan energiamineraalituotanto, mikä sisältää mm. harvinaiset maametallit, nikkelin, litiumin, luonnongrafiitin ja mangaanin, oli noin 35 mrd. dollaria kaivostoiminnan ja 106 mrd. dollaria jalostuksen osalta. Julkistettujen projektien myötä investoinnit kasvaisivat vuoteen 2040 mennessä 68 mrd. dollariin ja 176 mrd. dollariin kultakin osin. Kiinan koko kaivannaisteollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 810 mrd. dollaria, josta hiiliteollisuuden osuus on yli puolet. Sijoittamalla kaivostoimintaan paikallisesti, Kiina pyrkii takaamaan kriittisten raaka-aineiden saannin sekä parantamaan kiinalaisyritysten tuotantoketjujen kriisinkestävyyttä ja kilpailukykyä.

Kiinan merkittävä rooli kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjussa nousi pinnalle hiljattain, kun maa asetti huhtikuussa vientirajoitteita tietyille harvinaisille maametalleille vastauksena Yhdysvaltojen määräämiin tulleihin. Kiina oli jo entuudestaan rajoittanut eräiden kriittiseksi luokiteltujen raaka-aineiden vientiä. Maat pääsivät välisopuun kesäkuun alussa, mutta Kiina on silti pitänyt voimassa vientilupamenettelyn harvinaisille maametalleille ja kestomagneeteille, joka on aiheuttanut häiriöitä monille niistä riippuvaisille tuotantoketjuille tiukan lupaprosessin vuoksi. Kesäkuussa mm. japanilaisyritykset ja kertoivat vientirajoitusten jo haittaavan maan teollisuutta ja pyysivät Kiinaa tehostamaan vientilupien myöntämistä. Myös Euroopan autoteollisuus on ollut huolissaan vientirajoitusten vaikutuksista ja kesäkuussa Kiina lupasi nopeuttaa vientilupien myöntämistä eurooppalaisyrityksille. Määrällä mitattuna Kiinan harvinaisista maametalleista valmistettujen kestomagneettien vienti laski toukokuussa 74 % vuodentakaisesta ja 53 % huhtikuuhun verrattuna.

EU on riippuvainen Kiinasta lukuisten kriittisten raaka-aineiden osalta

*Huhtikuussa vientirajoitetut raaka-aineet ja kestomagneettimateriaalit

Lähde: Euroopan Unioni (2023), BOFIT. Tuontiosuus laskettu vuosille 2016–2020.