Venäjän kasvu hidastuu, joillakin toimialoilla ja alueilla tuotanto on supistunut

Venäjän BKT kasvoi Rosstatin alustavan arvion mukaan tammi-maaliskuussa 1,4 % vuotta aiemmasta. Talousministeriön ennakkoarvio tammi-huhtikuun kasvusta oli 1,5 %. Kasvu on hidastunut huomattavasti viime vuoden 4 prosentista. Kasvun hidastuminen oli odotettua. Venäjän tuotannon kasvu on perustunut pitkälti valtion menojen voimakkaille lisäyksille, joilla on pönkitetty sotaan liittyviä toimialoja. Se on johtanut talouden epätasapainojen pahenemiseen, kuten työvoimapulan kärjistymiseen ja nopeaan inflaatioon. Kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 10 % vuotta aiemmasta. Venäjän keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa jo useita kuukausia historiallisen korkealla tasolla 21 prosentissa inflaation taltuttamiseksi.

Tuotantokapasiteetin rajat alkavat tulla vastaan ja valtion menoja lisäämällä on entistä vaikeampi kasvattaa tuotantoa. Tänä vuonna Venäjän BKT:n odotetaan useimmissa ennusteissa kasvavan 1,5–2 %. Kasvu kuitenkin jakautuu epätasaisesti eri toimialojen, alueiden ja väestöryhmien välillä.

Pakotteet ovat vähentäneet monien teollisuudenalojen tuotantoa

Teollisuustoimialoista kasvu on ollut vahvaa erityisesti sotaan kytkeytyvillä jalostusteollisuuden toimialoilla. Tiettyjen metallijalosteiden, tietokoneiden ja elektroniikan sekä eräiden kuljetusvälineiden tuotannon määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Myös rakentaminen on kasvanut vahvasti.

Monilla teollisuustoimialoilla tuotanto on kuitenkin supistunut viime vuosina, kun Venäjälle on asetettu pakotteita ja taloussuhteet EU:n ja monien muiden maiden kanssa ovat näivettyneet. Autoteollisuus on kärsinyt etenkin ulkomaisten autonvalmistajien vetäytymisestä Venäjän markkinoilta. Moottoriajoneuvoja tuotettiin Venäjällä viime vuonna 32 % vähemmän kuin vuonna 2021. Venäjän tuontiin kohdistuvat rajoitteet sekä sotateollisuuden tarpeiden priorisointi ovat vaikeuttaneet tuotantoa koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Kodinkoneita tuotettiin viime vuonna 30 % vähemmän kuin vuonna 2021 ja myös yleiskäyttöisten koneiden sekä maa- ja metsätalouskoneiden tuotanto on vähentynyt jyrkästi.

Puutavaran, kivihiilen, putkikaasun ja autonrenkaiden viennin tyrehtyminen Eurooppaan on leikannut tuotantoa näillä teollisuudenaloilla. Sahateollisuuden, perusmetallien ja rautamalmin sekä kumituotteiden tuotanto on supistunut noin 10 % verrattuna vuoteen 2021. Maakaasua (pl. LNG) tuotettiin viime vuonna 13 % vähemmän kuin vuonna 2021. Myös kivihiilen tuotanto on vähentynyt ja erityisesti viime kuukausina hiilentuottajat ovat joutuneet vaikeuksiin viennin kannattavuuden heikennyttyä. Vientihinnat ovat laskeneet ja kuljetuskustannukset nousseet. Hallitus hyväksyi hiljattain erillisen tukipaketin hiiliteollisuudelle ongelmien helpottamiseksi. 

Tuotanto on supistunut monilla Venäjän teollisuudenaloilla viime vuosina

Lähteet: CEIC, Rosstat, BOFIT.

Luoteis-Venäjän alueet ovat kärsineet viennin tyrehtymisestä

Toimialojen vaihteleva kehitys on heijastunut myös Venäjän alueiden talouskehitykseen. Alueellista BKT:tä kuvaavat tilastot ovat saatavilla vasta vuodelta 2023, mutta BKT:n kehityksen suuntaa heijastelevasta viisi päätuotantoalaa (maataloustuotanto, teollisuustuotanto, rakentaminen, vähittäiskauppa ja kuljetukset) kattavasta indikaattorista on tiedot myös vuodelta 2024.

Nopeimmin tuotanto on kasvanut Venäjän eteläisen rajan tuntumassa olevilla alueilla, niin läntisessä osassa kuin Etelä-Siperiassakin. Monilla näillä alueilla on Venäjän sotateollisuuden tuotantoa, kuten Kurganissa. Sotateollisuuden vetämänä nopeaa kasvua on nähty myös mm. Tulan alueella ja Tatarstanissa.

Tuotannon kasvu on ollut nopeaa myös joillain Venäjän Kaukoidän alueilla, etenkin raaka-aineita tuottavassa Sahan tasavallassa. Koko Kaukoidän federaatiopiirissä kasvu ei kuitenkaan ole ollut erityisen nopeaa muihin alueisiin verrattuna. Vaikka Venäjän taloussuhteiden painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti Kiinaan (kts. BOFIT Policy Brief 10/2025), ei siitä ainakaan toistaiseksi näytä olleen huomattavia alueellisia vaikutuksia koko Kaukoidän alueella. 

Viiden päätuotantoalan tuotanto on supistunut etenkin monilla Luoteis-Venäjän alueilla (esim. Murmansk, Kaliningrad, Komi ja Karjala), Kemerovon ja Kalugan alueilla sekä Jamalin Nenetsian niemimaalla. Pakotteet ja taloussuhteiden näivettyminen EU-maiden kanssa ovat iskeneet etenkin näihin alueisiin. Luoteis-Venäjällä on ollut runsaasti metsäteollisuutta, Kemerovo on keskeinen kivihiilen tuotantoalue ja Jamalin Nenetsiassa tuotetaan valtaosa Venäjän maakaasusta. Kalugan alue taas on ollut autoteollisuuden keskittymä, jossa on ollut monia ulkomaisten autonvalmistajien tehtaita.    

Monilla Luoteis-Venäjän alueilla tuotanto on kehittynyt viime vuosina heikosti

Huom. Päätuotantoalat kattavat maatalouden, teollisuustuotannon, rakentamisen, kuljetukset ja vähittäiskaupan.

Lähteet: Rosstat, BOFIT.

Monien venäläisten taloustilanne on heikentynyt kokonaistuotannon kasvusta huolimatta 

Sota on vaikuttanut myös väestö- ja tulokehitykseen vaihtelevasti. Sotateollisuuden voimakas kasvu ja sen kärjistämä työvoimapula ovat johtaneet palkkojen nopeaan nousuun monilla aloilla, mutta kaikki venäläiset eivät siitä ole hyötyneet.

Venäläisten riippumattomien tutkijoiden Chronicles-projektin puitteissa tekemän kyselytutkimuksen tuoreimmassa helmikuun kyselyssä hieman yli puolet vastaajista koki, että sota on vaikuttanut negatiivisesti heidän arkielämäänsä. Vastaajista 36 % arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Venäjän keskuspankin kuluttajille suunnatussa kyselyssä taloudellisen tilanteensa arvioi heikentyneen 25–30 % vastaajista. Samoin 25–30 % vastaajista on tämän vuoden kyselyissä arvioinut rahojensa riittävän korkeintaan ruokaan, eikä vaatteiden tai muiden tavaroiden hankintaan. 

Erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on heikentänyt köyhimpien kotitalouksien tilannetta. Köyhimmällä 10 prosentilla kotitalouksista kulutusmenoista lähes puolet kuluu elintarvikkeisiin, kun rikkaimmalla 10 prosentilla osuus on noin viidennes. Monien peruselintarvikkeiden hinnat ovat viime vuosina nousseet nopeasti. Esim. voin, perunan ja kaalin keskimääräinen kilohinta on Rosstatin mukaan ollut tänä vuonna kaksinkertainen verrattuna kevääseen 2021.

Myös köyhimpien kotitalouksien suhteellinen asema on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2022 alussa väestön rikkaimman 10 prosentin keskimääräiset kuukausitulot olivat 15-kertaiset verrattuna köyhimpään 10 prosenttiin, mutta vuoden 2024 lopussa ero oli kasvanut jo lähes 17-kertaiseksi.

Odotetusti sota näyttää heijastuneen myös Venäjän väestökehitykseen. Erityisesti nuoret ikäluokat ovat Venäjällä supistuneet jo pitkään. Viime vuosina tämä kehitys on kuitenkin kiihtynyt entisestään ja nuorten miesten lukumäärä on vähentynyt naisia jyrkemmin. Eri arvioiden mukaan venäläisiä sotilaita on sodassa kaatunut tähän mennessä 150 000–200 000. Lisäksi satoja tuhansia venäläisiä on muuttanut pois maasta sodan takia. Myös syntyvyys on pudonnut tänä vuonna historiallisen matalalle tasolle. Venäjän hallinto on ollut erityisesti syntyvyydestä hyvin huolissaan ja pyrkinyt keksimään erilaisia keinoja syntyvyyden lisäämiseksi. Väestökehityksestä on entistä vaikeampi saada tietoa, sillä Rosstat on lakannut julkaisemasta monia aiheeseen liittyviä tilastoja.

Erityisesti nuorten miesten määrä on vähentynyt Venäjällä viime vuosina

Lähteet: CEIC, Rosstat, BOFIT.