Kiinan suorat sijoitukset Eurooppaan kasvoivat viime vuonna sähköautoinvestointien vetämänä

Ajatushautomot Merics ja Rhodium julkaisivat viime viikolla päivityksen Kiinan suoriin sijoituksiin EU-maissa ja Iso-Britanniassa. Viime vuonna Kiinan tekemät suorat sijoitukset olivat arvoltaan 10 mrd. euroa, mikä on melkein kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Summa jää kuitenkin kauas huippuvuodesta 2016, jolloin Kiinan suorien sijoitusten arvo Eurooppaan ylitti 50 mrd. euroa. Viime vuonna EU ja Iso-Britannia kattoivat raportin mukaan noin viidenneksen Kiinan ulkomaisista suorista sijoituksista ja yli puolet sijoituksista korkean tulotason maihin.

Kiinan EU-maihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuneissa suorista sijoituksista uusinvestointeja (greenfield) oli lähes 6 mrd. euroa ja yritysostoja noin 4 mrd. euroa. Uusinvestoinnit ovat kasvaneet selvästi viime vuosina, mikä selittyy sähköautosektorin investoinneilla. Viime vuonna yli puolet kaikista Kiinan sijoituksista Eurooppaan suuntautui sähköauto- ja akkuteollisuuteen (5,2 mrd. euroa).

Kiinalaisyritykset ovat tehneet isoja sähköautoteollisuuden investointeja erityisesti Unkariin, minne suuntautui yli 60 % sektorin investoinneista ja lähes kolmannes kaikista Kiinan sijoituksista Eurooppaan viime vuonna (3,1 mrd. euroa). Raportissa kuitenkin muistutetaan, että Unkarin suorien sijoitusten kannasta Kiinan osuus on yhä suhteellisen pieni ja se on vasta kuudenneksi tärkein ulkomainen investoija mm. Etelä-Korean jälkeen. Unkarin jälkeen eniten sähköautoteollisuuden investointeja tehtiin viime vuonna Saksaan ja Slovakiaan. Innostus uusiin sijoituksiin näyttää kuitenkin laantuneen ja viime vuonna kiinalaisyritysten uusien Euroopan sähköautoinvestointi-ilmoitusten arvo oli vain 3 mrd. euroa, kun se aiempina vuosina on ollut keskimäärin 15 mrd. euroa. Myös jo ilmoitettujen projektien perumiset kasvoivat. Mm. Svolt vetäytyi kahdesta isosta projektista Saksassa. Viime vuonna yhtiön uutisoitiin vetäytyneen myös Kotkan akkukennotehdashankkeesta.

Kiinan sijoitukset Eurooppaan ovat isolta osin muutaman suuryrityksen tekemiä. Viime vuonna viisi yhtiötä (CATL, Tencent, Geely, Envision ja Gotion) vastasivat noin puolesta sijoitusten arvosta. Yritysostojen kokonaisarvosta valtaosa selittyy muutamalla suurella kaupalla. Suurimmassa Tencent osti puolalaisen videopelifirma Techlandin 1,5 mrd. eurolla.

Rhodium kerää tilastoja Kiinan suorista sijoituksista (China Cross-Border Monitor) ja heidän arvionsa mukaan Kiinan kaikki ulkomaiset suorat sijoitukset olivat viime vuonna 65 mrd. dollaria. Ilmoitettujen merkittävien suorien sijoitusten arvo ylsi toteutunutta korkeammaksi 88 mrd. dollariin. Kiinan omat tilastot antavat hyvin erilaisen ja keskenään osittain ristiriitaisen kuvan investointien kehityksestä. Kauppaministeriön tilastoissa Kiinan tekemien suorien ulkomaisten sijoitusten arvo kasvoi viime vuonna vuoteen 2023 verrattuna ja oli 163 mrd. dollaria. Keskuspankin maksutasetilastoissa suorien sijoitusten arvo taas supistui selvästi, mutta oli 172 mrd. dollaria.

Erityisen suuri ero kauppaministeriön ja maksutasetilastojen välillä on Kiinaan suuntautuvissa suorissa sijoituksissa. Kauppaministeriön mukaan sijoitukset Kiinaan laskivat viime vuonna selvästi edellisvuosista, mutta olivat yhä 116 mrd. dollaria. Maksutaseessa ulkomaisten sijoitusten supistuminen on ollut huomattavasti nopeampaa ja niiden arvo oli viime vuonna vain 19 mrd. dollaria. Vaikka Kiinan kauppaministeriön tilastoja käytetään useimmissa kansainvälisissä suorien sijoitusten vertailuissa, perustuvat ne yritysten ilmoittamiin sijoituksiin, eivätkä todellisiin virtoihin. Maksutase puolestaan tilastoidaan kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla ja se perustuu toteutuneisiin rajat ylittäviin sijoitusvirtoihin. Maksutase huomioi myös mm. sijoitusten myynnistä, voittojen kotiuttamisesta sekä emo- ja tytäryhtiöiden välisistä rahoitustoimista aiheutuneet virrat. Kiinan maksutasetilastointi ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia eriä. Viime vuonna ulkomaiset yritykset tekivät suoria pääomainvestointeja ja voittojen uudelleeninvestointeja yhteensä 73 mrd. dollarilla, mutta samalla ne maksoivat pois huomattavia määriä velkojaan omistajilleen (54 mrd. dollaria).

Suorien sijoitusten virta Kiinaan ja Kiinasta poikkeaa paljon eri tilastojen välillä. 

Lähteet: SAFE, Kiinan kauppaministeriö, CEIC, Rhodium China Cross-Border Monitor ja BOFIT.