BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/11

Koronavuoden 2020 jälkeen kiinteät investoinnit elpyivät ja lisääntyivät ripeästi. Vuonna 2021 ne olivat jo useita prosentteja suuremmat kuin vuonna 2019. Toisaalta investoinnit, jotka mm. tukevat talouden tulevaa kasvua, olivat vain vuosien 2012–2014 tasolla, sillä ne vähenivät jyrkästi vuoden 2013 syksystä vuoden 2016 alkuun saakka ja kehittyivät sen jälkeen heikosti.

Vuonna 2022 investoinnit nousivat reaalisesti edelleen, kiinteän pääoman muodostuksella mitattuna yli 5 % ja Venäjän investointitietojen mukaan noin 4,5 %. Myös Venäjän aloittaman sodan jälkeen investoinnit ovat lisääntyneet, joskin kasvutahti hidastui huomattavasti talvesta 2021–2022. Investointeja tehtiin huhti-joulukuussa 2022 reaalisesti pari prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Investointeja käsiteltiin osana BOFITin Venäjä-ennustetta sekä erikseen tällä viikolla pidetyssä BOFITin Venäjä-tietoiskussa.

Kokonaisinvestointien nousun taustalla on eroja monessa suhteessa. Rosstatin neljännesvuosittain tilastoimat investoinnit, jotka kattavat lähinnä suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkisen budjettitalouden (77 % kaikista investoinneista), olivat huhti-joulukuussa reaalisesti lähes 5 % vuodentakaista suuremmat. Sen sijaan Rosstatin arvion mukaan muissa eli pienten yritysten, kotitalouksien ja varjotalouden investoinneissa vuosimuutos oli samaan aikaan -2 % − hieman samankaltaisesti kuin Venäjän aiemmissa taantumissa.

Eri toimialoilla investoinnit ovat kehittyneet hyvin eri tavoin sodan aikana (Rosstatin neljännesvuosittain tilastoimissa investoinneissa lähes kaikkien paljon investoivien toimialojen ja teollisuudenhaarojen osuus alan vuosittain julkaistuista investoinneista on 85–99 %). Energiasektorilla investoinnit lisääntyivät huhti-joulukuussa huomattavasti. Tämä näkyi etenkin sellaisilla aloilla, joilla valtionyrityksillä on keskeinen asema, kuten raakaöljyn ja maakaasun tuotannossa, öljy- ja kaasualan putkikuljetuksissa sekä kaasun jakelussa. Lähinnä yksityisyritysten toimintapiirissä olevilla aloilla, esim. jalostusteollisuudessa, maataloudessa ja kaupan alalla, investoinnit ovat sen sijaan supistuneet jyrkästi sodan aikana. Julkaistujen osavuositietojen kattamista 25 jalostusteollisuuden alasta investoinnit putosivat lähes kaikilla aloilla lukuun ottamatta viittä, joista merkityksellisiä ovat kemian teollisuus, metallien jalostus sekä muita kuljetusvälineitä kuin autoja valmistavat alat.

Investointien kehitys henkii osin sitä, että sodan ollessa käynnissä maan johto ja viranomaiset vaikuttavat eri tavoin mm. yritysten investointeihin ja toimintaan laajemminkin. Esimerkiksi aiemmin tässä kuussa presidentti Putin antoi määräyksen, jonka mukaan valtionhankintoja koskevien sopimusten ehtojen noudattamatta jättäminen voi johtaa myyjäyrityksen haltuunottoon.

Kokonaisinvestointien nousun taustalla investoinnit Venäjän eri toimialoille ovat kehittyneet hyvin vaihtelevasti sodan aikana
202311_ve1.png

Lähteet: Rosstat ja BOFIT.

Investointien osavuositietojen kattavuus kiinteän pääoman eri lajien osalta on kohtalainen koskien muita rakennuksia kuin asuntoja ja erilaisia rakenteita (89 % vuonna 2022) sekä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä (72 %). Nimellishintaisina julkaistavien tietojen muuntamiseksi investointien reaalivolyymeiksi löytyy varteenotettavia hintatietoja kuitenkin vain kone-, laite- ja kuljetusvälinelohkolle. Niiden pohjalta näyttää selvältä, että tähän koneryhmään kohdistetut investoinnit vähenivät suunnilleen 15 % vuodentakaisesta viime vuoden huhti-joulukuussa.

Valtio on sodan aikana lisännyt rahoitusta investointeihinsa sekä yhteisinvestointeihin yritysten kanssa. Rosstatin investointitiedoissa, jotka eivät kata sota-aloja, investointien rahoitus federaation sekä alueiden ja kuntien budjeteista nousi vuodentakaisesta reaalisesti lähemmäs 30 % huhti-lokakuussa. Huolimatta budjetti-impulssin lauhtumisesta kasvua oli myös huhti-joulukuussa yli 15 %. Tämä ei kuitenkaan ole nostanut kovin paljon niitä investointeja, jotka kohdistuvat valtionhallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen muodostamalle lohkolle sekä muille valtion hallitsemille aloille eli koulutukseen ja terveydenhoitoon, kuten myös varastointitoimintaan ja muuhun kuljetuksia palvelevaan toimintaan. Valtion rahoitus muiden alojen investointeihin on siten lisääntynyt huomattavasti.

Kokonaisuutena valtion budjettimenot investointirintamalla ovat kuitenkin lisääntyneet paljon enemmän, sillä julkisen budjettitalouden menot kiinteisiin investointeihin ja varastoihin (ml. sota-alat) kaksinkertaistuivat reaalisesti huhti-lokakuussa. Tämä antaa kuvaa siitä, että panostuksissa sota-alan investointeihin ja varastoihin on tapahtunut vielä rajumpi rynnistys.

Valtion investointimenojen ja kokonaisinvestointien vertailu osoittaa, että muut kuin valtion rahoittamat eli yritysten ja kotitalouksien rahoituksella syntyneet investoinnit pysyivät reaalisesti vuoden 2022 huhti-joulukuussa suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten investoinnit kuitenkin putosivat jopa koko vuoden 2022 osalta noin neljäsosan mm. sen vuoksi, että yrityksiä poistui Venäjältä ja niiden omistusta vaihtui venäläiseksi. Venäläisten yritysten investoinnit nousivat.

Investointien kehitystä ja siihen liittyviä ristipaineita tänä vuonna sekä hieman pidemmällä aikavälillä tarkastellaan tällä viikolla julkaistussa BOFITin Venäjä-ennusteessa.

Venäjällä valtion menot investointeihin ovat nousseet kovalla tahdilla sodan aikana
202311_ve2.png

Lähteet: Rosstat, Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2023/10 Näytä viikkokatsaus 2023/12