BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2022/23
Eläkkeitä korotettiin 10 % kesäkuun alussa, ja saman verran nousivat myös minimipalkka sekä virallinen elintasominimi ja sen myötä osa sosiaalituista. Edellinen 8,6 prosentin eläkkeiden korotus ajoittui tämän vuoden alkuun. Korotuksilla eläkeläisille pyritään korvaamaan kuluttajahintojen nousu. Nyt tehdyn korotuksen osalta se merkitsee korvausta hintojen rajusta hypystä, joka seurasi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
2000-luvun talousbuumin ja eläkkeiden reaalisen nousun jälkeen eläkkeitä on korotettu lähinnä inflaation tahdilla. Reaalisesti eläkkeet ovatkin olleet melko ennallaan usean vuoden ajan myös niiden kahden kertasumman kanssa, jotka presidentti Putinin määräsi annettavaksi eläkeläisille duuman vaalien alla vuosina 2016 ja 2021. Eläkkeet on indeksoitu perustuslaissa vuonna 2020 tehtyjen perustuslain muiden muutosten mukana. Perustuslaissa ei kuitenkaan määritellä, minkä mukaan indeksointi tapahtuu.
Eläkkeiden indeksoituja korotuksia saavat eläkeläiset, jotka eivät työskentele. Heitä on hallituksen mukaan noin 35 miljoonaa ja nyt nousevien sosiaalitukien saajia noin 15 miljoonaa. Lisävaroja eläkkeiden ja sosiaalitukien korotuksiin tarvitaan finanssiministeriön laskelmien mukaan tänä vuonna summa, joka on arviolta 0,3−0,4 % BKT:stä. Ensi vuonna lisävarojen tarve on näillä näkymin noin 0,6 % BKT:stä. Yli 90 % lisävaroista menee eläkkeiden korotuksiin. Korotukset maksetaan valtion sosiaalirahastojen budjeteista. Ne saavat tarvittavat lisävarat federaatiobudjetista, josta rahastojen lisämenojen rahoitus on riippuvainen etenkin talouden laman vähentäessä niiden tuloja.
Eläkkeitä korotettiin aiemmin myös siksi, että ne eivät jäisi liikaa jälkeen palkkojen kehityksestä. Muutaman viime vuoden aikana eläkkeet ovat nousseet selvästi palkkoja hitaammin. Keskimääräisen eläkkeen suhde tilastoituun keskipalkkaan, johon eivät sisälly harmaan talouden palkat, oli 2010-luvulla pitkään noin kolmasosa, mutta painui vuosiin 2020−2021 tultaessa alle 30 prosenttiin. Nyt tehdyillä eläkkeiden korotuksilla eläkeläisten suhteellinen asema palkansaajiin nähden on parantumassa joksikin aikaa, sillä ainakin yrityssektorin reaalipalkkojen odotetaan laskevan Venäjällä alkaneen taantuman keskellä. Valtion budjettisektorilla ollaan presidentti Putinin puheiden saattelemana korottamassa eräiden erityistyöntekijäryhmien palkkoja.
Keskimääräinen eläke on tuoreen korotuksen jälkeen nimellisellä valuuttakurssilla noin 230 euroa kuukaudessa. Ostovoimaltaan se on kuitenkin pari kertaa edellä mainittua suurempi Venäjällä, sillä maan keskimääräinen hintataso on paljon matalampi kuin euromaissa.
Venäjällä eläkkeet ovat pysyneet reaalisesti varsin ennallaan monta vuotta ja jääneet viime vuosina jälkeen reaalipalkoista
Lähteet: Rosstat ja BOFIT.