BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2021/11
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn tuoreen asekauppaa koskevan selvityksen mukaan kansainvälisen asekaupan määrä oli viisivuotiskaudella 2016–2020 suurin piirtein sama kuin vuosina 2011–2015. SIPRI raportoi asekaupan määrää perinteisesti usean vuoden keskiarvoina, koska vuosivaihtelu kaupassa voi olla suurta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailman asekaupan huippu osui vuosiin 2016–2017, minkä jälkeen kaupan määrä on laskenut selvästi.
Eri maiden asevienti on tietenkin kehittynyt eri tavoin. Koronavuonna 2020 useimpien suurten aseviejien vienti väheni, ja esimerkiksi venäläinen RBK-sivusto raportoi, että Venäjän asevienti väheni todennäköisesti noin 11 % viime vuonna 11,5 miljardiin dollariin. Kiinan asevienti on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Viiden vuoden ajanjaksolla 2016–2020 verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen Yhdysvallat, Ranska ja Saksa lisäsivät vientiään. Yhdysvallat (osuus 37 %), Venäjä (20 %), Ranska (8 %), Saksa (6 %) ja Kiina (5 %) kattoivat viimeisen viiden vuoden aikana maailman aseviennistä kolme neljäsosaa.
Tuonnissa kasvu oli nopeinta Lähi-idässä, jossa asetuonti kasvoi 25 % tarkastellulla viisivuotiskaudella. Vuosina 2016–2020 maailman suurin asetuoja oli Saudi-Arabia (13 % tuonnista). Intian osuus maailman asetuonnista oli 10 %, mutta sen tuonti väheni noin kolmanneksen, mikä vaikutti etenkin Venäjän – mutta myös Yhdysvaltain – vientiin.
Venäjän tärkeimmät asevientimaat 2016–2020 olivat perinteiset Intia (23 % viennistä), Kiina (18 %), Algeria (15 %), Egypti (12 %) ja Vietnam (6 %). Kiinan asevienti on aina ollut selvemmin keskittynyt Aasiaan, ja sen tärkeimmät vientimaat olivat 2016–2020 Pakistan (38 % viennistä), Bangladesh (17 %), Algeria (8 %) ja Myanmar (7 %).
Venäjän aseviennin maantieteellinen jakauma Kiinaa laajempi 2016–2020 (%-osuus aseviennistä)
Lähteet: SIPRI ja BOFIT.