BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2021/04
Kiinan keskuspankin mukaan yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kotimainen velka kasvoi viime vuonna 280 prosenttiin BKT:stä (285 000 mrd. juania, 36 000 mrd. euroa), kun se oli vuotta aiemmin 255 % BKT:stä. Kun mukaan lasketaan Kiinan ulkomainen velka, jota keskuspankin mukaan oli kesäkuun lopussa 14,5 % BKT:stä, kokonaisvelka on noin 295 % BKT:stä.
Koronakriisin ja tehtyjen toimien vuoksi velkasuhde kasvoi monissa maissa huomattavasti viime vuonna, ja Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tilastojen mukaan Kiinan velkasuhde kasvoi vain hieman keskimääräistä enemmän vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kiinan velan määrä suhteutettuna talouden kokoon on kuitenkin selvästi korkeampi mitä muissa nousevissa talouksissa ja samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella, joissa on huomattavasti kehittyneemmät rahoitusmarkkinat.
Kiinan velkaantuminen on herättänyt huolta jo pitkään, sillä muissa maissa nopea velkaantuminen on johtanut talous- tai pankkikriisiin. Kiinassakin muutamien pienten ja keskisuurien pankkien pelastustalkoot olivat käynnissä jo ennen koronakriisin puhkeamista ja niiden hoitamiseen on uponnut vähintään 500 mrd. juania (BOFIT Viikkokatsaus 40/2020) julkisia varoja. Valtaosa Kiinan velasta on juuri yrityssektorin ottamaa pankkilainaa ja koronakriisi on joillakin toimialoilla heikentänyt merkittävästi yritysten velanhoitokykyä. Kiinan keskuspankin marraskuussa julkaiseman stressitestin mukaan peräti 10 pankkia 30:stä olisi vaarassa kaatua kevyimmässäkin stressiskenaariossa, jossa oletetaan BKT:n kasvavan hieman alle 1,6 % vuonna 2020 ja 7,8 % vuonna 2021. Stressitestissä on mukana Kiinan systeemisesti tärkeimmät pankit.
Kiinan kotimainen velka loikkasi viime vuonna
*) Virallinen julkinen velka, 45 % BKT:stä. IMF:n arvion mukaan todelliset julkiset vastuut olivat 92 % BKT:stä vuoden 2020 lopussa.
Lähteet: Kiinan keskuspankki, tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.