BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2019/37
IMF julkaisi elokuussa vuosittaisen Artikla IV -arvion Kiinan talouskehityksestä. Järjestö arvioi mm. Kiinan julkisen talouden alijäämä- ja velkakehitystä ottamalla huomioon paikallishallinnon rahoitusyhtiöiden kautta ottaman velan sekä muita budjetin ulkopuolisia vastuita (ns. laajennettu määritelmä). Tämän vuoden finanssipoliittinen elvytys veronkevennysten ja paikallishallinnon infrastruktuuri-investointien kautta lisää laajennettua budjettialijäämää arviolta 1,5 prosenttiyksikköä 13 %:iin BKT:stä (11 % v. 2018). Kuluvan vuoden kasvua toimien arvioidaan tukevan 0,8 prosenttiyksiköllä.
Sekä julkisen velan että kokonaisvelkasuhteen odotetaan kasvavan koko vuoteen 2024 ulottuvan ennustejakson. Kiinan laajennetun julkisen velan arvioidaan nousevan viime vuoden 73 prosentista (virallinen julkinen velka 38 % BKT:stä v. 2018) yli 80 prosenttiin tänä vuonna ja ylittävän 100 % BKT:stä vuonna 2024. Rahoitussektorin ulkopuolisen kokonaisvelka/BKT-suhteen odotetaan kasvavan tänä vuonna lähes 10 prosenttiyksiköllä 266 prosenttiin.
Kasvava julkinen velka muodostaa riskin Kiinan velkakestävyydelle. Sen vähentämisessä IMF suosittaa erityisesti budjetin ulkopuolisten infrastruktuuri-investointien rajoittamista sekä progressiivista ja talouden rakennemuutosta edistävää verotusta (mm. hiilivero). Myös valtionyritysten velkakehitys on uhkaavaa, sillä niiden velka/BKT-suhde kasvaa, tuottavuus on yleisesti heikko ja noin kolmannes valtionyrityksistä tekee tappiota. Valtionyritysten osuus yritysten kokonaisvelasta nousee nopeasti, mikä kertoo pankkien suosivan luotonannossaan valtionyrityksiä yksityisten kustannuksella.
Valtion roolin kasvu taloudessa on heikentänyt resurssien allokaatiota. Tilanne kärjistyy entisestään, mikäli Kiina jatkaa velkaantumisen kasvattamista kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Yhä monitahoisemman talouden hallinnointi vaatisi politiikan modernisointia, hallinnon parantamista ja siirtymistä markkinaperusteisempaan ja läpinäkyvämpään järjestelmään. Kasvutavoitteiden saavuttamisen sijaan finanssipolitiikan liikkumavara tulisi suunnata välttämättömien rakenneuudistusten haittavaikutusten vähentämiseen.
Raportin tekemisen aikoihin lisätullit kattoivat noin puolet Yhdysvaltojen Kiinan-tuonnista. IMF:n vaihtoehtolaskelman mukaan Yhdysvaltojen 25 prosentin tullikorotukset jäljellä olevalle Kiinan-tuonnille hidastaisi Kiinan kasvua seuraavan 12 kuukauden aikana noin 0,8 prosenttiyksiköllä perusuraan verrattuna. Kauppasodan kärjistyminen elokuun jälkeen tarkoittaa sitä, että vaihtoehtolaskelman oletukset ovat pitkälle toteutumassa.
Kauppasodan vaikutusten lieventämiseksi IMF suosittaa finanssipoliittisen elvytyksen lisäämistä. Järjestö kuittenkin painottaa, että toimet tulisi rahoittaa keskushallinnon budjettivaroin, niiden pitäisi tukea talouden rakennemuutosta ja olla kohdennettu matalatuloisille kotitalouksille, jotta elvytyksen kasvua tukeva vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi eläkkeiden ja työttömyyskorvausten korottaminen sekä koulutus- ja terveydenhuoltomenojen lisääminen. Samalla kuitenkin julkinen velka kasvaa verrattuna raportin perusskenaarioon. Rahapoliittista elvytystä IMF ei suosita, vaan rahapolitiikassa tulisi seurata inflaatiokehitystä.
Valuuttakurssipolitiikassa IMF kehottaa Kiinaa siirtymään vapaammin määräytyvään kurssiin. Tämä auttaisi pehmentämään ulkoisten sokkien vaikutusta talouteen. Aikaisempaan tapaan järjestö toivoo Kiinalta parempia tilastoja.