BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2018/39
Suomen vientiä Venäjälle on tänä vuonna painanut ruplan kurssin heikkeneminen. Tuonnin arvo sen sijaan kasvaa lähinnä öljyn kallistumisen myötä.
Venäläiset ostivat suomalaisia tavaroita tammi-kesäkuussa suunnilleen samalla summalla kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Reilun kolmen miljardin euron vuosittaisesta tavaravirrasta koneet muodostavat kolmanneksen. Muita merkittäviä vientituotteita ovat paperituotteet sekä kemianteollisuuden tuotteet.
Suomalaisiin palveluihin venäläiset käyttivät vuoden alkupuoliskolla euromääräisesti 5 % enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Venäläisten suomalaisiin palveluihin käyttämästä vuosittaisesta reilusta miljardista eurosta puolet kuluu matkailupalveluihin. Muu palveluvienti koostuu mm. rakentamis-, kuljetus- ja tietojenkäsittelypalveluista.
Suomalaiset ostivat venäläisiä tavaroita tammi-kesäkuussa noin 3 % suuremmalla summalla kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Viime vuoden alun kaasuputkitoimitukset tosin nostaa vertailupohjaa, ja ilman niitä tuonti olisi kasvanut yli 10 %. Vuosittain venäläisiä tavaroita ostetaan noin 8 miljardilla eurolla. Tästä kaksi kolmannesta kuluu fossiilisiin polttoaineisiin ja loput lähinnä metalli- ja puutavaroihin. Raakaöljyä Venäjältä toimitetaan Suomeen vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia. Tämä on noin 2 % Venäjän tuottamasta raakaöljystä ja noin 90 % Suomeen tuotavasta raakaöljystä. Lisäksi Venäjältä tuodaan öljytuotteita ja maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden nykyhinnalla näistä toimituksista kertyy vuosittain noin kuuden miljardin euron lasku. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaan nettotuontia, sillä merkittävä osa öljystä jalostetaan Suomessa erilaisiksi vientituotteiksi.
Venäläisiin palveluihin suomalaiset kuluttivat vuoden alkupuoliskolla euromääräisesti 10 % enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Vuosittain käytettävästä vajaasta miljardista eurosta kaksi kolmannesta menee kuljetuspalveluihin. Matkailun osuus on noin 10 %.
Tavaroiden vienti Suomesta Venäjälle
Lähde: Suomen tulli.