BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/09
Alustavien BKT:n alaerien määrällistä kehitystä koskevien tilastojen mukaan Venäjän tavara- ja palveluviennin määrä supistui 2 % viime vuonna ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tavarakauppatilastojen pohjalta viennin supistuminen johtui lähinnä rauta- ja terästavaroiden sekä viljan vientimäärien tuntuvasta vähenemisestä. Näiden tuotteiden yhteenlaskettu osuus Venäjän tavaraviennistä on noin 10 %. Vientiä hallitsevat edelleen öljy ja kaasu, joiden osuus viennistä oli viime vuonna jälleen yli 60 %. Raakaöljyn ja öljytuotteiden yhteenlaskettu vientimäärä pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Maakaasun vientimäärä kasvoi lähes 6 % nesteytetyn kaasun vetämänä. Tavaraviennin arvo supistui 6 % ja oli 425 mrd. dollaria. Viennin arvoa painoi määräkehityksen ohella raaka-ainehintojen lasku.
BKT:n alaerien kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan Venäjän tavara- ja palvelutuonnin määrä kasvoi 2 % viime vuonna. Tuonnin kasvua tuki ruplan vahvistuminen, sillä ruplan kauppapainotettu reaalikurssi vahvistui viime vuonna 2,5 %. Tavarakaupassa koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti pysyi lähes muuttumattomana ja muodosti noin puolet tuonnista. Kemian- ja metalliteollisuuden tuotteiden sekä tekstiileiden tuontimäärät kasvoivat kohtalaisen ripeästi (5—8 %). Tavaratuonnin arvo oli noin 250 mrd. dollaria eli lähes 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.
Tavarakaupan maarakenteen kehitys noudatteli viime vuonna pidempiaikaisia trendejä. EU-maat olivat edelleen Venäjän suurin kauppakumppani sekä viennissä (osuus 45 %) että tuonnissa (36 %), mutta niiden osuus supistui ja Aasian maiden osuus kasvoi jälleen hieman. Venäjän tärkein yksittäinen kauppakumppani oli Kiina, jonka osuus Venäjän tavaraviennistä oli 13 % ja tavaratuonnista 22 %. Kiinan osuus Venäjän tavaraviennissä on yli kaksinkertaistunut ja tavaratuonnissa peräti kolminkertaistunut 2000-luvulla.
Kiinan osuus Venäjän tavarakaupassa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla
Lähde: CEIC.