BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2017/50
Federaatiobudjetin menot supistuvat ensi vuonna hieman nimellisruplissa eli vähenevät reaalisesti useita prosentteja. Budjetin taustalla inflaation vuosikeskiarvon ennustetaan olevan vajaat 4 %. Varojen siirrot eläkerahastoon (20 % federaatiobudjetin menoista) vähenevät tämän vuoden huipusta huomattavasti, ja suuriksi nousseet siirrot aluebudjetteihin (10 % menoista) säilyvät ennallaan nimellisruplissa. Federaatiobudjetin muut menot pysyvät melko ennallaan. Puolustukseen merkityt menot vähenevät paljon nykyhuipustaan. Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot lisääntyvät kohtalaisesti.
Federaatiobudjetin tulojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2018 ennustetun inflaation tahdissa. Öljy- ja kaasuverotulot kuitenkin vähenevät tuntuvasti, jos Urals-öljyn hinta on oletetun mukaisesti vajaat 44 dollaria tynnyriltä. Budjetin muiden tulojen arvioidaan jatkavan varsin ripeää nousuaan. Tämän taustalla ovat mm. ennuste BKT:n runsaan 2 prosentin kasvusta, arviot veroperustan BKT:tä nopeammasta laajenemisesta ja veronkeruun paranemisesta, eräiden pienempien verolajien korotukset sekä valtionyrityksiltä saatavat korotetut osingot (50 % voitoista), joista neuvottelut yksittäisten yritysten kanssa kuitenkin jatkuvat myös ensi vuonna.
Federaatiobudjetin menot on mitoitettu ensi vuoden alusta voimaan astuvan budjettisäännön mukaisesti. Tähän tarkoitukseen käytetyt laskennalliset öljy- ja kaasuverotulot pohjautuvat ensi vuonna Urals-öljyn 40 dollarin hintaan ja muut tulot ovat budjetin tuloarviosta. Sääntö rajaa laskennallisiin tuloihin perustuvan budjettivajeen ennen korkomenoja prosenttiin BKT:stä ensi vuonna. Budjetin todellisen kokonaisvajeen arvioidaan supistuvan selvästi tästä vuodesta ja olevan 1,3 % BKT:stä, mikä on budjettisäännön puitteissa.
Vaje aiotaan rahoittaa kotimaisella velalla sekä käyttämällä valtion reservirahastoa eli Kansallista hyvinvointirahastoa (nykyiset kaksi rahastoa yhdistetään 1.1.2018). Toisaalta rahastoa täydennetään laskennalliset tulot ylittävillä öljy- ja kaasuverotuloilla. Sen likvidien varojen ennakoidaan olevan noin 2 % BKT:stä ensi vuoden lopussa. Valtion velaksi arvioidaan tuolloin noin 15 % BKT:stä, mihin luotonoton ohella vaikuttavat valtion mittavat valuuttamääräiset takuut (1,3 % BKT:stä), joita pyritään myöntämään Venäjän vienti- ja investointitakuulaitokselle.
Valtion eläkerahaston menojen kasvu pysähtyy ensi vuonna. Rahaston sosiaaliverotulojen kasvun odotetaan jatkuvan ripeänä ja paikkaavan federaatiolta saatavien varainsiirtojen laskun. Sairausvakuutusrahaston menot sen sijaan lisääntyvät edelleen nopeasti, sillä vakuutusjärjestelmän kehittäminen jatkuu. Myös tämän rahaston tulot sosiaaliveroista lisääntyvät reippaasti, osin veronkorotuksen johdosta.